TVT-strategia auttoi etäopetuksen käyttöönotossa koronakriisissä

Kuten kaikissa Suomen kouluissa tällä hetkellä, myös Valterissa oltiin 18.3.2020 uuden edessä. Koronakriisin takia muutamassa päivässä piti ottaa käyttöön etäopetus – niin opettajien, kuntouttajien kuin oppilaidenkin toimesta. Haastavassa tilanteessa auttoi suuresti vuonna 2018 suunniteltu TVT-strategia. TVT-strategiasta ja sen jalkauttamisesta samoin kuin etäopetuksen käynnistämisestä vastasi Valterissa pedagoginen asiantuntija Antti Peltoniemi apunaan toimipistekohtaiset TVT-tutorit.

– Meillä on käytetty jo pitkään TVT-strategian mukaisesti oppijakeskeisellä ajatuksella toimivaa digitaalista oppimisympäristöä, joka mahdollistaa täysipainoisen etäopetuksen välineistön. Tätä on otettu pitkäjänteisesti käyttöön ja “yhden ympäristön” periaatteemme on osoittanut nyt voimansa, pohtii Antti Peltoniemi.

Valterissa etäopetus on toteutettu Google Suite for Education -oppimisympäristössä. TVT-strategian mukaisesti toimipisteistä löytyy TVT-tutorit, jotka auttavat sisällöllis-teknisesti sekä opettajia että kuntoutuksen henkilöstöä. IT-ryhmällä taas on selkeä rooli vastata verkoista, tietoturvallisuudesta, laitteista ja kaikesta “konepellin” alaisesta työstä. Näin IT- ja TVT-tutoreiden roolit eivät sekoitu. Tämän lisäksi on kehitetty uusia elementtejä.

– Olen luonut tähän poikkeustilanteen tarpeeseen erilliset etätoiminnan tukisivustot huoltajille ja henkilöstölle. Lisäksi Valterissa on aiemmin perustettu opetus – ja kuntoutusmateriaalin jakopankki Pedapumppu, josta käytännön ideoita ja tukea on saatavilla helposti työntekijöidemme käyttöön, listaa Peltoniemi.

Selkeä oppimisympäristö ja välineet

Hallituksen ohjeistuksen mukaisesti Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin työ on koronakriisin aikana yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen alan työtä. Sen myötä Valteri järjestää erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetusta lähi- tai etäopetuksena. Digitaalisten välineiden käytön ja oppimisympäristön tulee olla etäopetuksessa tarkkaan harkittu ja toimintatapojen selkeitä.

– Ammattilaisemme tekevät valtavasti työtä sen eteen, että oppilaat ja asiakkaamme saisivat katkeamattomasti tukea ja hoivaa mahdollisimman tietoturvallisesti ja kestävästi. Emme tahdo esimerkiksi oppilaillemme tulevan mitään täysin uusia järjestelmiä tai menetelmiä kaiken tämän muutoksen keskellä. Siinä olemme onnistuneet toistaiseksi hyvin, toteaa Peltoniemi.

Ilman ihmisiä teknologia on vain ontto putki

Vaikka tilanne koronavirukseen liittyen on tällä hetkellä todella ikävä, niin jotain hyvääkin Peltoniemi löytää.

– Sanoisin, että uudentyyppinen yhteisöllisyys ja siitä syntyvä uusi osaaminen ja tietämys on merkittävä positiivinen asia. Yhtäkkiä toiminnan keskiöön on asettunut ymmärrys siitä, että meillä on vaihtoehtona joko yhteys oppilaaseen tai ei yhteyttä. Huomaamme nopeasti ja konkreettisesti, että ilman ihmisiä, teknologia on vain ontto putki ilman sisältöä.

– Kaikki ovat huomanneet, että olennaisinta on keskittyä kunkin omaan osaamiseen, mutta yhdessä palaset kooten. Näin tavoitamme tärkeimmän, eli oppilaan tuen ja opetuksen kanavan. Aluksi varovaisin askelin ja vähitellen viikkojen paremmaksi hioutuen. Uskon, että jälkikäteen meillä on paljon kriittistä ja positiivista tietoa, mitä meillä ei ennen tätä ollut, summaa Peltoniemi.

Vähemmällä enemmän

Vinkkejä on nyt liikkeellä some pullollaan, mutta ehkä kolme keskeistä, mitkä Valterin tvt-asiantuntija Antti Peltoniemi oman kokemuksensa pohjalta nostaisi vielä esille ovat

  • Digiympäristön merkitys etäopetuksessa on laajempi kuin videopuhelu. Oppimisteoreettisesti ajatellen olennaisinta digiympäristössä toteutetussa (etä)opetuksessa on jatkuva vuorovaikutus. Kaikissa digialustoissa perusidea on oman tutun ryhmän “luokkahuone”, ryhmän sisäiset ja yksityiset keskustelut sekä tehtävien kanavointi. Tämän päälle rakennetaan kaikki muu, kuten ohjaus videoneuvottelulla. Koordinoitu alusta parantaa myös toimijoiden tieto – ja oikeusturvaa.
  • Oppilaille on tärkeä nähdä ja kuulla tuttuja opettajia, muita aikuisia ja kavereita Tempaiskaa rohkeasti opetusvideoita oppisisällöistä, tervehdyksiä, laulusäestyksiä ja sen sellaisia videoita ja videoyhteyksiä oppilaalle. Ja muista kun kuvaat, ajattele kameran linssissä oppilaasi silmät!
  • Karsi, karsi ja vielä kerran karsi. Anna oppilaille tilaa ja ajattelun aikaa. Etäopetuksessa rytmi on aivan erilainen kuin lähiopetuksessa. Vaikka päivän struktuuri on tärkeää oppilaille, on hyvä esimerkiksi antaa tehtäviä vain sen verran että itse ehdit niitä tarkistaa ja antaa oikeasti palautetta oppilaille tehdystä työstä. Tarjoile sisältöä “pala kerrallaan” digiympäristössä: tee toiminnasta polku, jota yhdessä kuljette eteenpäin.

Poikkeuksellisesti julkaisemme Blogi-osiossamme Tukea etänä -artikkelisarjan. Siinä nostamme eri alojen ammattilaisten silmin esille oppimisen tukea ja sen järjestämistä mm. etänä koronakriisin aikana. Tavoitteena on tuoda esille hyväksi havaittuja tapoja, onnistumisen kokemuksia ihmisen kokoisesta näkökulmasta. Tämä kirjoitus kuuluu artikkelisarjaan.

Mikäli tieto- ja viestintäteknologisen infrastruktuurin kehittäminen kouluissa kiinnostaa, niin Antti Peltoniemi Valterista on yhdessä ICT-pedagogi Simo Marttisen Länsi – ja Keski-Suomen Aluehallintovirastosta julkaissut omatoimiopiskeltavan verkkokurssin ICT -ympäristöjen soveltamisesta oppilaitoksen sisäisessä viestinnässä. Kurssi on maksuton ja suunnattu koulujen johdolle. Kurssille voit ilmoittautua täältä.

Aktuell information om våra tjänster, fortbildningar, vårt forsknings- och utvecklingsarbete samt övrig intressant information om aktuella ämnen inom stöd för barn och ungas lärande och skolgång.

Beställ nyhetsbrev

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *