Kuka pelkää etäopetusta?

Koronarajoituksia purettaessa ja lähiopetukseen siirtymisen jälkeen, on käyty kiihkeää keskustelua siitä, pitäisikö mahdollisuus etäopetukseen tunnustaa myös perusopetuslaissa. Kokemuksen kautta on huomattu, että on monia oppilaita, joille etäopetusvaihtoehto ei toimi lainkaan. Useilla tahoilla on toisaalta havahduttu siihen, että pitkään koulunkäynnin kanssa kamppailleet oppilaat, ovat etäopetuksen myötä saaneet suoritettua opintojaan huimasti eteenpäin. Etäopetusta vastustavat ovat huolissaan oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittymisestä. Sen puolustajat kokevat, että etäopiskeluvaihtoehdon saaminen mukaan opetuksen räätälöinnin valikoimaan auttaisi monia haastavassa tilanteessa olevia oppilaita etenemään opinnoissaan.

Tällä hetkellä lähi- ja etäopetusvaihtoehdot asetetaan keskustelussa harmittavasti vastakkain sen sijaan, että ne voitaisiin nähdä rinnakkaisina, toisiaan tukevina opetusmuotoina. Tuetun verkko-opetuksen Tuuve-hankkeessa kehitettiin sulautuvan opetuksen mallia, jossa yhdistettiin lähi- ja etäopetusta joustavasti. Tavoite oli aina siirtyminen kohti lähiopetusta silloinkin, kun koulussa käyminen psyykkisten tai somaattisten haasteiden vuoksi rajoittui vain muutamaan tuntiin viikossa. Koulusta lähetettyjen opiskelupakettien sijaan oppilaille tarjottiin opetusta ja tukea verkon välityksellä pienissä ryhmissä ja yksilöllisesti. Voimien palauduttua palaaminen takaisin lähiopetukseen oli helpompaa, koska opinnot olivat edenneet suunnitellusti.

Uskoakseni etäopetusta vastustavat pelkäävät, ehkä aiheellisestikin, menetelmän käytön yleistyvän hallitsemattomasti niin, että vaikeissa tilanteissa oppilaan olisi yhä helpompi vetäytyä kontaktista ja saada valtuutus kotona opiskelemiseen etäyhteyksien avulla. Tärkeää onkin varmistaa, että opetuksen erityistilanteissa etäopetusmahdollisuus on aina väliaikainen ja toissijainen vaihtoehto. Sitä tulee käyttää harkiten ja samalla pitää huoli siitä, että kyse ei ole vain opiskeltavien tehtävien toimittamisesta kotiin verkon välityksellä, vaan paino on sanalla opetus.

Tärkeintä on kohtaaminen ja yhteys silloinkin, kun se on syystä tai toisesta hoidettava etänä. Sulautuvan opetuksen mallissa pyritään sosiaalisia taitoja harjoittamaan erityisesti niinä aikoina, kun oppilas on lähiopetuksessa. Toisaalta myös verkossa voi työskennellä ryhmänä yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Itsenäisesti työskenneltäessä voidaan etänä keskittyä ainesisältöihin ja niissä etenemiseen opettajan tukemana.

Lienemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kokoaikainen lähiopetus lähikoulussa on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta erinomainen ratkaisu. Aina emme kuitenkaan pääse valitsemaan parasta ratkaisua, vaan saatamme olla tilanteessa, jossa meidän on valittava se toiseksi paras vaihtoehto. Mikäli oppilas ei pysty osallistumaan lähiopetukseen kokoaikaisesti, on toiseksi paras ratkaisu mielestäni opettaa häntä verkossa. Tällöin yhteys opettajaan ja mahdollisesti myös muihin oppilaisiin säilyy ja siirtymää lähi- ja etäopetuksen välillä voidaan sulauttaa.

Takertumalla näköalattomasti yhteen vaihtoehtoon saatamme tahtomattamme syrjäyttää ne oppilaat, joiden voimat eivät siinä kohdassa riitä lähiopetuksen täysiaikaiseen seuraamiseen. Yhdistämällä oppimisen halu onnistumisten tuomaan iloon, rakennamme toivoa tulevaisuudesta sekä oppilaille että heidän huoltajilleen niin lähi- kuin etäopetuksenkin avulla.

Aktuell information om våra tjänster, fortbildningar, vårt forsknings- och utvecklingsarbete samt övrig intressant information om aktuella ämnen inom stöd för barn och ungas lärande och skolgång.

Beställ nyhetsbrev

Lämna ett svar

E-postadressen publiceras inte. Obligatoriska fält är märkta *