Adhd – Virtahepo luokkahuoneessa

On tullut aika tuulettaa käsityksiä neuroepätyypilllisyydestä ja horjuttaa dinosaurusaikaisia
stereotypioita adhd:sta! Tiedätkö sinä mitä ne ovat? Seinillä juoksentelua vai seiniin
tuijottelua? Kykenemättömyyttä keskittyä mihinkään vai ylikeskittymistä intensiivisesti yhteen
asiaan? Aloitekyvyttömyyttä vai miljoona rautaa tulessa?

Hienoa, oikein vastattu! Adhd on neuropsykiatrinen häiriö, jonka oirekirjo näyttäytyy
runsaana, ja eri oireiden vahvuus vaihtelee tapauskohtaisesti. Adhd:ta esiintyy kolmessa
eri muodossa, jotka ovat tarkkaamaton muoto, yliaktiivis-impulsiivinen muoto sekä näiden
kahden yhdistelmä. Kun yksilön oirekuva yltää diagnoosiin asti, aiheuttavat oireet erilaisia
haasteita elämän eri osa-alueilla. Monesti vaikeudet näkyvät konkreettisimmin koulussa ja
opinnoissa, missä erilaiset oppijat voivat jäädä tasapäistämisen kampittamiksi. Suuret ryhmäkoot ja oppimisympäristön joustamattomuus aiheuttavat lukuisia ylimääräisiä
aistiärsykkeitä, jotka siirtävät huomion varsinaisesta opetuksesta pulpeteilta putoileviin
kyniin, huriseviin lamppuihin, erilaisiin hajuihin ja tuoksuihin; puutuva peppu voi viedä kaiken
huomion kivaltakin opetukselta. Lapsen sisäinen oireilu voi näyttäytyä esimerkiksi
levottomuutena, stimulaatiohakuisena häiriökäyttäytymisenä tai päiväuneksintana ja
alivireisyytenä.

Onko opettajalla väliä?

Olemme Ringa ja Fredu, adhd-aktivistit, ja pyrimme poistamaan leimaa
neuroepätyypillisyydestä. Keskeisimpänä kanavanamme on itse tuottamamme ADHD-podi,
joka on Suomen johtava aihetta käsittelevä podcast. Vaikka taustamme ovat keskenään
hyvin erilaiset, jaamme saman kokemuksen kasvatusalan tärkeydestä: opettajalla on väliä!
Tätä kirjoitusta laatiessamme havahduimme pohtimaan, että kodin ulkopuolinen kasvattaja,
kuten opettaja tai päiväkodinhoitaja saattaa viettää lapsen kanssa arjessa jopa enemmän
aikaa kuin hänen omat vanhempansa. Adhd-lapsen ja nuoren elämässä hänen
erityisyytensä huomioivan ja siihen positiivisesti suhtautuvan kasvattajan merkitys on
korvaamaton. Ilman tukea, oikea-aikaista diagnoosia, kohdennettua hoitoa ja
itseymmärrystä voi adhd-nuori aikuisuuteen siirtyessään olla altis vakaville liitännäisilmiöille.
Näihin lukeutuvat muun muassa mielenterveysongelmat, alisuoriutuminen opinnoissa ja
töissä, päihdehäiriö sekä haasteet ihmissuhteissa ja talouden hallinnassa.

Monikanavainen kertaus on opintojen äiti

…ja osaava opettaja monikanavaisuuden mahdollistaja. Käydessämme peruskoulua,
opettajamme olivat taidokkaita opettamaan opiskelumetodeja, joiden avulla pystyimme
toimimaan lähes yhdenvertaisesti neurotyypillisten luokkatovereidemme kanssa. Opimme
muun muassa ikätasoisesti valittujen leikkien ja laulujen kautta, pari-ja ryhmätöiden avulla,
tutkimalla ja tekemällä, keskustelun ja kriittisen ajattelun kautta sekä opettamalla toisiamme.
Uskomme vakaasti, että oma selviytymisemme koulumaailmassa on suurilta osin
opettajiemme ansiota. Hyvä opettaja auttaa lasta ja nuorta vahvistamaan sosiaalisia
taitoja, tervettä itsetuntoa ja identiteettiä sekä tukee minäpystyvyyden kehittymistä.
Jaamme lisää ajatuksiamme konkreettisista keinoista tukea oppimista Oppimisen tuen
foorumissa 7.-8.4.2022 Tampereella, jossa pidämme puheen teemalla ”Tultiinko minua
vastaan – mahduinko muottiin”.

Koko luokka hyötyy adhd-henkilön tukitoimista

Diagnostiikkaa alettiin pikkuhiljaa tunnistaa vuosituhannen taitteessa, vaikka tieto kirjon
laajuudesta sekä tukikeinojen antamasta avusta olivatkin vielä vajavaisia. Nämä puutteet
heijastuivat luonnollisesti myös koulumaailmaan. Tieto ja ymmärrys neuroepätyypillisyydestä
ovat alati lisääntyneet, mutta silti lukuisat vertaisemme kärsivät edelleen puutteellisista tai
olemattomista tukitoimista sekä opettajista, jotka eivät osaa tai suostu tunnistamaan
oppilaidensa erityistarpeita. Haastavimmillaan adhd-oppilas voidaan nähdä paitsi omaa,
myös koko luokan oppimista vaikeuttavana häiriötekijänä. Oikeiden tukitoimien avulla
adhd-henkilö saa tasavertaisemmat lähtökohdat luokkatovereidensa kanssa ja voi
parhaimmillaan osoittaa paremmin omaa osaamistaan sekä saada persoonansa vahvuuksia
rakentavammin käyttöönsä. Opettamalla lapset hyväksymään ryhmän diversiteetti, oppii
lapsi sitä kautta arvostamaan erilaisuutta. Se vahvistaa paitsi lasta itseään, myös koko
luokan yhteishenkeä.

Koulusta elämää varten

Kouluaikanamme oli lähinnä tuurista kiinni, miten opettaja suhtautui adhd-piirteisiin tai
muutoin ryhmästä erottuviin lapsiin. Olimme itse onnekkaita, sillä sattuma soi meille taitavat
opettajat, jotka osasivat ottaa oppilaat ja heidän mahdolliset erityistarpeensa huomioon.
Adhd-lasten ja -nuorten koulunkäynnin tukemisen ja erityispiirteiden tunnistamisen ei
kuitenkaan kuuluisi olla sattuman varassa! Jokaisella kasvatusalan henkilöllä on
mahdollisuus olla juuri se aikuinen, joka parhaimmillaan auttaa lasta näkemään itsensä
sellaisena kuin hän oikeasti on – huikea tyyppi, joka on paljon enemmän kuin oirekuvansa.

ADHD-podista tutut Ringa Aflatuni ja Fredrika Winsten esiintyvät oppimisen tuen foorumissa perjantaina 8.4.2022, jolloin keskiössä on lasten ja nuorten vointi. Lue lisää, tutustu OTF:n ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan täältä.

Aktuell information om våra tjänster, fortbildningar, vårt forsknings- och utvecklingsarbete samt övrig intressant information om aktuella ämnen inom stöd för barn och ungas lärande och skolgång.

Beställ nyhetsbrev

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras.