Leikki on paljon enemmän kuin vain ajanvietettä. Se on ihmisen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin keskeinen osa. Lapselle leikki on olemisen tapa ja maailman ymmärtämisen väline taitojen harjoitteluun, tunteiden ilmaisuun ja sosiaalisen suhteiden tutkimiseen. Leikki ei ole vain lapsuutta varten – myös aikuiset tarvitsevat leikkiä: kykyä ratkaista ongelmia, toimia yllättävissä tilanteissa, löytää arjesta merkityksellisiä mikrohetkiä, joita glimmereiksikin kutsutaan. Leikin merkityksen ymmärtäminen voi auttaa meitä kaikkia elämään luovempaa, tasapainoisempaa ja mielekkäämpää elämää.
Leikki luo yhteyttä
Yksi leikin kauneimmista puolista on sen kyky yhdistää ihmisiä. Yhteinen nauru, hassuttelu tai pelituokio voi lujittaa ihmissuhteita tehokkaammin kuin monet sanat. Aikuisen ja lapsen välinen leikki vahvistaa kiintymyssuhdetta ja luottamusta. Lasten keskinäisessä leikissä ympäröivä maailma ilmiöineen paketoidaan muotoon, jossa sitä voidaan yhdessä tutkia ja ihmetellä erilaisista rooleista ja näkökulmista käsin. Parisuhteessa leikillisyys ylläpitää läheisyyttä. Työyhteisössä leikillinen ilmapiiri voi vähentää stressiä ja lisätä yhteistyötä.
Leikki on myös kulttuurinen ilmiö – se välittää arvoja, normeja ja perinteitä. Leikkiessä opitaan yhdessä elämisen sääntöjä, vuorottelua ja toisten huomioon ottamista. Leikki ei siis ole vain yksityinen kokemus, vaan myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen voima.
Leikki on lapsuuden sydän
Leikki on lapsen ensisijainen tapa oppia ja hahmottaa maailmaa. Leikkiessään lapsi harjoittelee monenlaisia taitoja: motorisia, kielellisiä, sosiaalisia ja tunnetaitoja. Leikki mahdollistaa kokeilemisen, erehtymisen ja uuden oppimisen turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi roolileikeissä lapsi voi eläytyä toisen asemaan, mikä kehittää empatiakykyä ja sosiaalista ymmärrystä.
Maailman terveysjärjestö WHO ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus tunnustavat leikin lapsen perusoikeudeksi. Leikki ei siis ole vain ajanvietettä tai viihdettä, vaan olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Leikki on lapselle työtä, oppimista ja itsensä ilmaisua.
Leikki tarvitsee tilaa ja arvostusta
Nyky-yhteiskunnassa leikki on joskus uhattuna. Lapsilla on yhä vähemmän vapaata aikaa, ja leikki jää helposti harrastusten, ruutujen tai aikataulujen jalkoihin. Myös aikuiset saattavat unohtaa, että elämässä saa ja pitää olla keveyttä.
Leikki tarvitsee aikaa, tilaa ja ennen kaikkea arvostusta. Lapselle on tärkeää saada leikkiä omaa luovaa ja vapaata leikkiä, mutta leikkitaitojen kehittäminen ammattilaisen tukemassa leikissä on myös tärkeää. Vapaa leikki on kuin vapaauinti – mahdollista ja ihanaa, kun taidoissa on kehitytty sen vaatimalle tasolle. Ilman taitoja ja aikuisen ohjausta vapaa leikki on pelottavaa ja upottavaa, suuria tunteita nostattavaa.
On tärkeää, että kasvatuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnassa yleisesti tunnistetaan leikin merkitys. Leikin kautta lapset rakentavat perustan tulevalle oppimiselle ja hyvinvoinnille. Ja leikillinen, avoin ja luova mieli kantaa aikuisenakin pitkälle.
“Leikillä on nopea vaikutus mielen hyvinvointiin, hyvään kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen”
Leikki on ainutlaatuinen tapa kohdata toinen ihminen – ilman sanoja, rooleja tai suorituspaineita. Se luo tilan, jossa lapsi ja aikuinen voivat todella olla läsnä toisilleen tai jossa lapset voivat rakentaa välilleen vahvan ja pysyvän tunneyhteyden. Yhteisessä leikissä syntyy jaettu kokemus, joka ei perustu pelkkään puheeseen, vaan toimintaan, havaintoihin, iloon ja vuorovaikutukseen. Leikki mahdollistaa jaetun tarkkaavuuden ja suhteessa tapahtuvan havainnoinnin
Kun aikuinen heittäytyy mukaan leikkiin, syntyy erilainen yhteys kuin arjen ohjeiden ja sääntöjen kautta. Leikki rakentaa siltaa – se kertoo: ”Olen tässä kanssasi, omana itsenäni.” Tämä kokemus voi vahvistaa lapsen itsetuntoa ja turvallisuuden tunnetta, mutta samalla se muistuttaa aikuista omasta leikillisestä puolestaan. Yhteinen leikki tukee kiintymyssuhdetta, luottamusta ja molemminpuolista ymmärrystä. Se on parhaimmillaan jaettua iloa, jossa kumpikaan ei ole ylempänä tai alempana – vaan rinnakkain.
Tässäkään ajassa leikki ei ole kadonnut lapsistamme. Sen esiin saaminen vaatii aikuisten arvostusta, hyväksyntää, mallittamista ja tukemista. Leikin turvaamiseksi jokaisen aikuisen olisi kyettävä löytämään leikki itsestään. Ilman aikuisten – vanhempien, lähipiirin, ammattikasvattajien ja harrastusten ohjaajien – aktiivista toimintaa leikin mahtavat mahdollisuudet voivat heikentyä. Siihen meillä ei ole varaa, sillä leikillä on nopea vaikutus mielen hyvinvointiin, hyvään kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.
Tiedustele varhaiskasvatukseen suuntautuvia palveluita yhteydenottolomakkeemme kautta. Ohjauksemme avulla voidaan tukea lapsen kasvua, oppimista ja kuntoutumista vahvistamalla varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista osaamista sekä ennakoiden että erityisen vaativissa tilanteissa.
