Pettymyksen, turhautumisen ja kiukun kokeminen on luonnollista ja kuuluu kasvuun. Aggressiivisuudella tarkoitetaan voimakasta tunneperäistä käyttäytymistä, joka kohdistuu ympäristöön, itseen tai toisiin ihmisiin (esim. lyöminen, huutaminen, nimittely tai töniminen).
Lapsen kehityksen myötä tunteet monimutkaistuvat, ja lapsi oppii tunnistamaan, nimeämään ja löytämään syitä tunteiden heräämiselle sekä sanoittamaan mielipahaansa. Aikuisen kanssa harjoitellen ja riittävien toistojen kautta hän saa käyttöönsä erilaisia tunteiden ja käyttäytymisen hallintakeinoja, eli hänen itsesäätelytaitonsa kehittyvät.
Mielen käsikirjoituksesta poikkeaminen voi johtaa pettymyksiin
Pienellä osalla lapsista, useammin pojilla kuin tytöillä, fyysinen aggressiivisuus jatkuu tasaisena pidempään. Lapsen vaikea temperamentti, kehitykselliset ja perinnölliset tekijät sekä ympäristötekijät voivat vaikuttaa aggressiivisuuden ilmenemiseen sekä siihen, kuinka nopeasti ja herkästi kielteiset tunteet heräävät.
Aggressiivisuus yhdistetään vaikeuksiin toiminnanohjauksen taidoissa, kuten impulsiivisuudessa, työmuistissa sekä joustavuudessa. Keskushermoston kypsyminen on kesken ja lapsella on vaillinainen kyky hahmottaa syy-seuraussuhteita sekä sosiaalisten tilanteiden odotuksia. Pienetkin muutokset arjen rutiineissa voivat tuntua isoilta pettymyksiltä, koska ne eivät menneet lapsen oman mielen käsikirjoituksen mukaan.
Tunteen vastaanottamisesta ja ennakoinnista on arjessa apua
Kiukun tai pettymyksen tunteesta ei ole tarkoituksenmukaista pyristellä eroon, vaan lapsen kanssa opetellaan sietämään tunnetta ennen kuin opetellaan muita keinoja. Lapsen kanssa toimiva aikuinen toimii lapsen tunteiden kanssasäätelijänä, jotta lapsen ei tarvitse selvitä voimakkaan tunteen kanssa yksin. Lapsen tunteen läikkyessä yli hänen omat säätelykeinonsa eivät enää riitä, vaan hän tarvitsee aikuista tueksi palauttamaan turvan tunteen ja jäsentämään omaa tunnekokemustaan.
Voimakkaaseen kiukkuun tai mielipahaan liittyvien syiden ymmärtäminen mahdollistaa vastaavien tilanteiden tarjoamisen lapselle pienemmässä mittakaavassa, sopivassa vireystilassa ja vahvalla aikuisen tuella. Pienen lasten kohdalla käyttäytymisen ja taitojen vaihtelu on ymmärrettävää, koska kokemusta ei ole ehtinyt karttua vaihtelevista tilannetekijöistä.
Tunteiden ja käyttäytymisen säätely ei ole ikäsidonnainen, itsestään kehittyvä taito, vaan vaatii toistuvaa harjoitusta ja vuorovaikutuksessa tapahtuvaa ohjausta, jotta taidot pääsevät kehittymään. Lisäksi tarvitaan aikuista ns. käden mitan päähän sellaisissa tilanteissa, joissa lapsen taidot eivät vielä aivan riitä.
Pidä huolta lapsen lisäksi itsestäsi
Fyysiseen aggressioon herkästi turvautuvien lasten kasvun ja kehityksen tueksi tarvitaan tavanomaista enemmän vuorovaikutuksen lämpöä, leikillisyyttä ja myönteisen käytöksen huomioimista, ja joskus sen vahvistamista konkreettisilla palkkioilla.
Aikuisen on hyvä ylläpitää ja vahvistaa omia säätelykeinojaan silloin kun vastaavia taitoja harjoitellaan lapsen kanssa. Aikuisen tehtävänä on tunnistaa omat stressitekijänsä ja huoltaa omaa säätelyjärjestelmäänsä niin, että hän kykenee joustavasti havainnoimaan tilannetekijöitä ja toimimaan harkitusti. Aikuiselta on viisautta ottaa hetkellinen aikalisä, pyytää tukea tai ulkopuolista apua, jos oma jaksaminen ja toimiminen tilanteissa huolettaa.
Käytännön vinkkejä arkeen:
- Tärkeää on, että aikuinen pystyy omalla toiminnallaan kannattelemaan lasta voimakkaimman tunteen yli. Voit sanoa ääneen ”meillä on aikaa, otetaan ihan rauhassa, mä autan sua”, ja myös muutoin viestittää olemuksellasi rauhallisuutta (esim. kasvonilmeet pysyvät neutraalina ja hengitys tasaisena).
- Ole läsnä lapselle ja vahvista hänen turvan tunnettaan.
- Aikuisen tulisi miettiä säännöllisesti omia keinojaan käsitellä arjen stressitekijöitä. Aikatauluta pieniä hetkiä, joissa koet rentoutumista ja rauhoittumista. Kuormittavien tilanteiden jälkeen muista tyhjentää oma tunneastiasi (esim. juttelu läheisen kanssa, kirjoittaminen, lenkille lähtö, ammatillinen työohjaus).
- Keskustele ja sovi toimintatavoista yhteistyössä vanhempien ja lapsen kanssa toimivien lähiaikuisten kanssa. Näin saadaan selkeä yhteinen käsitys siitä, missä tilanteessa lapsi tarvitsee aikuista tueksi ja minkä taidon lapsi jo hallitsee. Oletetaan vähemmän, opetetaan enemmän.
Myös me Valterissa olemme teidän apunanne, jos lapsen aggressiivinen käytös pohdituttaa ja haastaa. Teemme paljon monialaista yhteistyötä huoltajien ja perheiden sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjien kanssa, usein varsin haastavissa tilanteissa eri puolilla Suomea. MAPA®-tilauskoulutuksemme löydät tältä sivustolta.
Tiedustele varhaiskasvatukseen suuntautuvia palveluita yhteydenottolomakkeemme kautta. Ohjauksemme avulla voidaan tukea lapsen kasvua, oppimista ja kuntoutumista vahvistamalla varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista osaamista sekä ennakoiden että erityisen vaativissa tilanteissa.
