Perusopetuksen kansallisena haasteena on lasten ja nuorten runsaat koulupoissaolot ja kouluun kiinnittymisen haasteet. Kouluakäymättömyys onkin yksi yleisin syy olla kunnista ja lähikouluista yhteydessä Valteriin.
Kouluun kiinnittymisen parissa Valterissa työskentelevät opettajat Ari Kovanen ja Sari Granroth-Nalkki toteavat, ettei koskaan tulisi luovuttaa kenenkään kohdalla. Pitkien, jopa yli vuoden kestäneiden poissaolojen kohdalla on pyrittävä muistuttamaan niin oppilasta, lähipiiriä ja ympärillä työskenteleviä ammattilaisia, että toivoa on kaikissa tilanteissa.
”Meidän tehtävänämme on luoda toiveikkuutta, ja sinnikkäästi yrittäminen on siinä tärkeässä roolissa. Oppilaalle yrittäminen on merkki välittämisestä. Jos ei joissain tilanteissa keksitä uusia keinoja, niin yritetään uudelleen edeltäviä.”
Kiva kun tulit! -pilotin toiminta vakinaistettiin onnistumisten perusteella Läsnä-ryhmiksi
Elokuussa 2025 Kiva kun tulit! -pilotissa aloitti parisenkymmentä oppilasta, joilla oli paljon poissaoloja, ja jopa yli vuoden mittaisia taukoja koulunkäynnissä, minkä vuoksi oppilaat olivat jäljessä ikäryhmänsä opinnoista.
Pilotissa monella kouluakäymättömyyden kierre on saatu katkaistua kokonaan, ja kaikki oppilaat ovat edenneet omissa opinnoissaan. Syksyllä aloittaviin Läsnä-ryhmiin voidaan ottaa aiempaa enemmän oppilaita.
Läsnä-ryhmään hakiessa lähdetään liikenteeseen ohjauskäynnin tai muun konsultaation kautta. Seuraavaksi pysäkki on tukijakso joko paikallisesti tai Valteri-koulussa toteutettuna. Jakso räätälöidään jokaiselle oppilaalle sopivaksi niin kestoltaan kuin sisällöltään.
Joustava oppilaaksiotto mahdollistaa koulunkäynnin aloittamisen Valteri-koulussa juuri silloin, kun aloitusajankohta olisi oppilaalle ja paikallisille toimijoille paras mahdollinen. Määräaikainen koulupaikka on kestoltaan pääsääntöisesti vuoden mittainen ja sen keskeinen tavoite on yhdessä kunnan kanssa valmistella mahdollisimman onnistunut paluu lähikouluun.
Kiinnittyminen tapahtuu kohtaamisten kautta
Ensisijainen tarkoitus on saada oppilaat paikan päälle kouluun, mutta kohtaaminen oppilaan kanssa voi tapahtua myös tämän kotona tai etäyhteyksin.
”Tarvittaessa tavataan kotiympäristössä ja hyödynnetään erilaisia etätoteutuksia. Usein koulunkäyntiin kiinnittyminen tapahtuu koulutehtävien kautta. Niinäkin päivinä, kun oppilas ei tule kouluun, on hyvä pitää yhteyttä yllä.”
Vaikka oppilas ei lähtisikään kotikäynnin päätteeksi mukaan kouluun, jo ihmiskontakti on tärkeää ja mahdollisuus päästä kertomaan omasta olotilastaan sekä syistä, jotka ovat koulunkäynnin esteenä. Käynnille voi mennä esimerkiksi kuntouttava ohjaaja jututtamaan oppilasta sosioemotionaalisesta näkökulmasta.
”Monesti poissaolojen taustalla on yksinäisyyttä, kiusaamista tai lähikoulussa on muodostunut muita ristiriitatilanteita ja vastakkain asettumista. Lisäksi voi olla esimerkiksi oppimisvaikeuksia, ongelmia mielenterveyden kanssa tai erilaisia neurokehityksellisiä häiriöitä, jotka haastavat vuorovaikutustilanteissa.”
Rutiinit, joilla juurisyitä kitketään, lähtevät liikkeelle pienistä arkisista teoista. Niitä pyritään toistamaan ja vahvistamaan esimerkiksi pelien, tehtävien tai muun tekemisen muodossa. Myös perheen ja vanhemmuuden rakenteisiin tarvitaan usein pitkittyneiden poissaolojen vuoksi tukea, joka toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä oppilashuollon kanssa.
”Syyt voivat olla hyvin moninaisia, joita lähdemme yhdessä selvittelemään. Tärkeä työväline meille on kohtaamisen taito. Tavoitteena on korjaavat koulunkäynnin kokemukset, turvan luominen ja oppilaan tuntemus, joka rakentuu kohtaamisen kautta.”
Lue lisää Läsnä-ryhmien toiminnasta tiedotteestamme.
Tutustu Kiva kun tulit! -pilotin tuloksiin tarkemmin täältä.
