Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa tuetaan aktiivisesti oppilaan itsemääräämisoikeutta (POPS 2025). Tässä blogitekstissäni havainnollistan asiaa viiden toiminta-alueen kautta.
Taustalla on itsemääräämisteoria, joka nimeää kolme henkisen hyvinvoinnin perustarvetta:
- autonomia (minulla on mahdollisuus vaikuttaa itselleni tärkeisiin asioihin),
- kompetenssi (saan kokemuksia osaamisesta ja onnistumisesta)
- ja sosiaalinen liittyminen (minusta välitetään ja minut otetaan tosissaan).
Nämä ovat todellisia tarpeita myös toiminta-alueittain opetusta saavan oppilaan elämässä. Löytyyhän meistä jokaisesta sisäinen halu kasvuun, oppimiseen ja oman elämän asioiden riittävään hallintaan erilaisista tuen tarpeista huolimatta.
Motoriset ja kognitiiviset taidot luovat perustan vaikuttamiselle
Kehon ääriviivat erottavat ihmisen ympäristöstään. Oppilaan ohjaaminen motoristen taitojen hallinnassa lisää hänen mahdollisuuksiaan kehon kautta tapahtuvaan monipuoliseen vuorovaikutukseen. Turvallisessa vuorovaikutuksessa oppilas tutustuu oman kehon mahdollisuuksiin lähestyä, antaa ja ottaa vastaan.
Samoin on mahdollista lisätä etäisyyttä ihmiseen tai asiaan, jonka ei halua olevan lähellä. Olemuskielisen henkilön kohdalla keho liikkeineen, ilmeineen ja eleineen saa korostuneesti erityisen merkityksen, sen ollessa oppilaan pääkeino ymmärretyksi tulemiselle.
Käsitys itsestä ja ympärillä olevista asioista muodostuu oppilaalle erilaisten kokemusten kautta. Siksi mielenkiinnon eli oppimishalukkuuden herättäminen uusia kokemuksia kohtaan on tärkeä itsemääräämisoikeutta tukeva, kognitiivisen oppimisen osa-alue. Ympärillä oleva maailma jäsentyy ymmärrettäväksi ja mielenkiintoiseksi, kun oppilas saa tukea aistitiedon käsittelyssä, eli havaintojen säätelyssä ja hahmottamisessa.
Sosiaaliset taidot mahdollistavat kokemuksen johonkin kuulumisesta
Sosiaalisten taitojen tarinan alku voisi olla: ”Kiinnitin huomioni toiseen ihmiseen”. Toisella ihmisellä on taas tarinan aikana keskeinen rooli päähenkilön tunteiden ja tarpeiden säätelyn tukemisessa. Yhteisen työskentelyn kautta oppilas harjoittelee rauhoittumista, tunteiden ilmaisua ja tunnistamista sekä omien ja toisten tunteiden erottamista. Tämä tukee ajallaan opittavia empatiataitoja ja joustavaa toimintaa eri tilanteissa.
Sosiaalinen liittyminen avaa oppimisen ovet tutkimiselle, leikille sekä yhdessä olemiselle ja tekemiselle. Itsemääräämisoikeutta tukeva opetus ei tarjoa oppilaalle liikaa kerrallaan. Siinä autonomiataitoja vahvistetaan asteittain tarjoamalla oppilaalle kehitysvaiheeseen sopivaa tilaa ja mahdollisuuksia omien mieltymysten tunnistamiseen, tahdon ilmaisemiseen ja päätöksentekoon.
Tämä vahvistaa oppilaan kokemusta siitä, että hänen mielipiteillään, tahdollaan, tunteillaan ja valinnoillaan on merkitystä. Oppilas otetaan siis tosissaan.
Kieli- ja kommunikaatiotaidot tukevat ymmärretyksi tulemista
Oppilaan elämänpiiriin kuuluvien peruskäsitteiden ja sanaston hallinta auttaa häntä ilmaisemaan itselleen merkityksellisiä asioita. Usein tämä tapahtuu puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointiapuvälineitä hyödyntäen.
Oppilas siis itse asiassa opettelee usein yhtäaikaisesti sekä ajatuksistaan kertomista että apuvälineiden käyttöä ja hallintaa kaikissa viestinnän vaiheissa ja ympäristöissä.
Oppilaan itsemääräämisoikeutta tukevan aikuisen tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että oppilas saa toistuvasti mallia siitä, kuinka kommunikoida omaa kommunikointikeinoaan käyttäen. On myös huolehdittava, että oppilas pystyy aidosti osallistua vuorovaikutustilanteisiin ymmärryksensä ja taitojensa mukaisesti.
Arki on itsemääräämisoikeuden tärkein toteuttaja
Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa arjen pienetkin valinnat ja taidot vaativat tietoista tukea. Fyysisten tarpeiden ja niihin liittyvien mieltymysten ilmaiseminen, itselle mielekkäiden vapaa-ajan viettotapojen löytäminen sekä mahdollisimman itsenäinen toimiminen erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä ovat keskeisiä itsemääräämisoikeuden tukemisen hetkiä päivittäisten toimintojen taidoissa.
Yhtä lailla tärkeää on aktiivisen osallistumisen mahdollistaminen yhteisessä päätöksenteossa, sillä se vahvistaa oppilaan kokemusta kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta.
Päivittäisten toimintojen taidoissa on kyse myös ajanhallinnan taitojen haltuunotosta. Mitkä ovat oppilaan elämässä usein toistuvia sekä aikaan liittyviä rytmejä ja peruskäsitteitä, joiden toimintakyvyn mukainen hahmottaminen mahdollistaa hänelle riittävän hallinnantunteen omasta elämästään?
Lopuksi ajattelun ja toiminnanohjaustaitojen tukeminen
Kognitiivisten taitojen tukeminen auttaa oppilasta jäsentämään ja ymmärtämään edellä kuvattuja konkreettisia kokemuksia. Tuki kohdistuu siihen, miten oppilas ymmärtää havaitsemiaan asioita, tekee niistä päätelmiä ja ratkaisee ongelmia.
Toiminnanohjaus on vaativa taito ottaa haltuun. Oppimisen mielekkyyttä ja saavutettavuutta voidaan lisätä, kun oppimisprosessissa huomioidaan oppilaan itsemääräämisoikeuden aktiivinen tukeminen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että harjoittelussa annetaan oppilaalle mahdollisuus vaikuttaa hänelle itselleen merkityksellisiin asioihin sekä tarjotaan runsaasti kokemuksia osaamisesta, onnistumisesta ja joukkoon kuulumisesta: ”Jotta minä voisin olla minä”.
Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tueksi olemme vastikään päivittäneet suositun Palapelimallin, jonka voit ladata käyttöösi maksutta. Tutustu myös keväällä käynnistyvään webinaarisarjaamme aiheesta, johon voit ilmoittautua koulutuskalenterimme kautta.
Ota AACi-sivuston maksuttomat materiaalit avuksesi oppilaan itsemääräämisoikeuden aktiiviseen tukemiseen.
