Valterissa etsitään toimivia ratkaisuja ja työkaluja peruskoululaisten kouluakäymättömyyden haasteisiin. Kiva kun tulit -pilotissa on testattu monipuolisesti toimintatapoja, yksilöllisiä tukitoimia ja uusia pedagogisia kokeiluja. Pilotin vaikutukset ovat monen oppilaan kohdalla merkittäviä. Monella kouluakäymättömyyden kierre on saatu katkaistua kokonaan.
Elokuussa 2025 Kiva kun tulit -pilotissa aloitti parisenkymmentä 6.-9. luokan oppilasta. Pilottiin valituilla oppilailla on ollut taustallaan paljon poissaoloja, ja jopa yli vuoden mittaisia taukoja koulunkäynnissä. Poissaolot olivat hidastaneet opintojen etenemistä, minkä vuoksi oppilaat olivat jäljessä ikäryhmänsä opinnoista.
Puoli vuotta pilotissa on osoittautunut monen oppilaan kohdalla positiiviseksi muutokseksi, jonka tuloksena kouluun kiinnittyminen on vahvistunut. Monella kouluakäymättömyyden kierre on saatu katkaistua kokonaan. Kaikki oppilaat ovat edenneet pilotin aikana omissa opinnoissaan.
– Pilotissa on selvitetty jokaisen oppilaan haasteet ja verkosto koulunkäynnissä. Juurisyihin puuttumalla on päästy vähitellen myös koulunkäynnin tukemiseen. Lisäksi oppilaille on saatu rakennettua tärkeitä tukiverkostoja, kertoo Liisa Pentikäinen, Kuopion Valteri-koulun rehtori ja pilottitoiminnan ohjausryhmän puheenjohtaja.
Kevään aikana oppilaiden jatkopolkuja suunnitellaan yhdessä oppilaan, huoltajien, lähikoulun ja Valterin kanssa. Tavoitteena on löytää jokaiselle oppilaalle toimiva ja turvallinen reitti takaisin omaan kouluun tai kohti toisen asteen opintoja. Jotkut oppilaat myös jatkavat Valterissa vielä toisen vuoden. Tavoitteena on, että jokainen oppilas suorittaa peruskoulun loppuun omassa tahdissaan ja omilla vahvuuksillaan.
(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)
Onnistunut pilotin toiminta vakinaistetaan
Kiva kun tulit -pilotin tavoitteena on löytää käytännön erilaisten toimien kautta ja monialaisessa ammattilaisten yhteistyössä ratkaisuja ja työkaluja kouluun kiinnittymiseen. Suunnitelmissa on jakaa pilotissa saatuja hyviä toimintatapoja paikallisille toimijoille, jotta ainakin suurimmat kaupungit voisivat itse käynnistää ja kehittää vastaavaa toimintaa.
Kouluakäymättömyys on yksi yleisin syy olla kunnista ja lähikouluista yhteydessä Valteriin. Valtakunnallisena oppimisen tuen keskuksena Valteri tarjoaa asiantuntija-apua peruskoulujen haasteisiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen muodossa.
Pilotissa on testattu monipuolisia toimintatapoja, kuten sulautuvan oppimisen mallia, tavoitekokonaisuuksia ja monialaisia opiskelukokonaisuuksia sekä yksilöllisiä joustoja ruokailusta opiskelutapaan ja olemiseen. Yhteisöllisyyttä on pyritty vahvistamiaan retkillä ja yhteisillä kokkaushetkillä. Osa oppitunneista on toteutettu striimaten Valterin eri toimipisteiden välillä. Oppilaiden kanssa työskentelevissä monialaisissa tiimeissä voi työskennellä erityisluokanopettaja, ohjaaja, ohjaava opettaja sekä opiskeluhuollon ammattilaisia tarpeen mukaan työtä jaksottaen.
Kiva kun tulit -pilotista saadut myönteiset kokemukset ovat johtamassa toiminnan vakinaistamiseen Valterissa. Syksystä 2026 alkaen Valteri-koulun toimipisteissä Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä ja Oulussa aloittavat Läsnä-ryhmät, joihin voidaan ottaa nykyistä enemmän oppilaita. Ryhmät on tarkoitettu oppilaille, joiden koulunkäyntiä on yritetty tukea monin tavoin omassa lähikoulussa, mutta poissaolokierrettä ei ole saatu katkaistua.
Tulossa tutkimustuloksia kouluakäymättömyyteen
Kiva kun tulit -pilotista kerätään koko lukuvuoden ajan systemaattisesti tietoa kouluakäymättömyyden taustatekijöistä ja toimivista tukimalleista. Tarkastelussa ovat niin oppilaiden edistyminen opinnoissa ja kouluun kiinnittymisessä kuin huoltajien ja monialaisten työntekijöiden kokemukset. Aineistojen myötä tehdään tiivistä yhteistyötä Valterin ja mm. Lapin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. Pilotin tutkimusosuuden keskustelukumppaneina ja tukena ovat olleet alan johtavat tutkijat Tuomo Virtanen (Yliopistonlehtori, dosentti, Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella) ja Katariina Alanko (erikoistutkija, dosentti, Oppimisanalytiikan tutkimuslaitoksella Turun yliopistossa).
Pilotista syntyneitä alustavia tutkimustuloksia esitellään myöhemmin touko-kesäkuussa.
