Valteri toimii viestinviejänä kuntien välillä, kun pohditaan uudistuneen perusopetuslain mukaisia käytänteitä

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen myötä ryhmäkohtainen tuki on ensisijainen tukimuoto, joka on kaikkien oppilaiden oikeus. Me Valterissa kehitämme lähikoulujen kanssa uudistuneen perusopetuslain mukaisia käytänteitä, välitämme työmme myötä toimivimmat tavat eteenpäin ja viemme viestiä onnistumisista valtakunnallisesti. Lataa alta tsekkilistamme avuksesi oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen kartoittamiseen. 

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tarkoitetaan kaikkia oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia järjestelyjä, joita ovat opettajan antama yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Nämä ovat ensisijaisia tukimuotoja ja kaikkien oppilaiden oikeus, eikä niistä tehdä oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa tai tukea koskevaa päätöstä. 

Valterissa ohjaavana opettajana työskentelevä Matti Salmela toteaa, että kehityssuunta on toivottu. 

”Tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäisyyn, jolloin voimme auttaa tuen tarvitsijoita jo varhain ennen tilanteen mahdollista kriisiytymistä tai muunlaista eskaloitumista. Uudistus tukee vahvasti inkluusioajattelua ja edistää oppilaiden osallisuutta.” 

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja voidaan tarjota erilaisin tarkoituksenmukaisin ryhmittelyin esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopetuksena, ja ne mahdollistavat myös vertaisoppimisen. 

”Uudistus lisää opettajien keskinäistä yhteistyötä, joka meillä Valterissa on jo pitkäaikainen käytäntö. Vaikka varmasti monilla hallinnan tunne tulee itsenäisestä tekemisestä, niin yhdessä tehden vastuu jakautuu ja hyvien ehdotusten määrä tuplaantuu. Sekä onnistumiset että huonommat hetket ovat mielekkäämpiä käydä läpi yhdessä.” 

Hyvä mahdollisuus lisätä vertaisoppimista on liikunnan myötä. On tarkoitus mennä askel pidemmälle siitä, että käydään sitomassa toiselle luistimen nauhat. 

”Vanhemmille oppilaille voi antaa vastuuta ja tehtäväksi esimerkiksi alkuleikkien vetämisen liikuntatunnilla. Pienemmät katsovat heitä ylöspäin, ja silloin sanomisillakin on eri lailla painoarvoa, kun kehotetaan vaikkapa kuuntelemaan koulun aikuisia. Vaikutus voi olla paljon vahvempi, kuin aikuisten toitottamana.” 

”Valterilla on tärkeä tehtävä välittää hyviä käytänteitä koulujen välillä” 

Nyt tarvitaan aikaa muutokselle ja sen myötä muovautuvalle tarkoituksenmukaiselle toteutukselle. Ensimmäinen uuden lain mukainen lukuvuosi on lähtenyt käyntiin, ja se tuo mukanaan käytännön kokemuksia. Me Valterissa olemme etulinjassa paikan päällä lähikouluissa ja havaintojen pohjalta kartoittamassa myös kokonaistilannetta kaikkien hyödyksi. 

”Valterilla on tärkeä tehtävä välittää hyviä käytänteitä koulujen välillä. Ongelmia ei tarvitse ratkoa yksin, vaan jaamme tietoa ja työkaluja yli kuntarajojen. Ja kunnia sille kelle se kuuluukin, eli kerromme aina mistä kunnasta konventiot ovat lähtöisin.”  

Maamme kouluissa on vahvaa ammattitaitoa ja opettajat tekevät työtään rautaisella rutiinilla. Nyt lähdetään kerryttämään yhdessä oppimisen tuen uudistuksen kokemuspankkia, joka kasvaa vähitellen.  

Perustana ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt. Ne koskevat kaikkea perusopetuksen toimintaa, ja ovat keskeinen osa koulun toimintakulttuuria, joka antaa edellytykset kaikkien oppilaiden osallisuuteen, oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen. 

Lisänä tarjotaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja suunnitelmallisesti koko lukuvuoden ajan joustavasti osana koulun perustoimintaa. Tarvittaessa myös oppilaskohtaisia tukitoimia. 

Oppimisen edellytyksiä tukevissa opetusjärjestelyissä huomioidaan opetusryhmien muodostaminen, avustajapalveluiden hyödyntäminen, laadukas pedagogiikka, eriyttäminen, kielitietoisuus, yhteistyö, oppimisympäristö, vuorovaikutus ja käyttäytymisen tuki sekä kouluun kiinnittyminen ja osallisuus. 

Tsekkilista kartoittaa koulunne tilanteen 

Valterin tsekkilistan avulla voidaan tarkastella edellä mainittuja osa-alueita ja arvioida niiden käyttöastetta kouluarjessa sekä kirjata kuvauksia käytänteistä ja kehitysehdotuksia. Tarkastelun tulisi olla kokonaisvaltaista ja yhteistyössä tehtävää. Salmela mainitsee muutamia konkreettisia esimerkkejä. 

”Tiedämme, että tyypillisesti aamupäivän tunnit ovat optimaalisia oppimisen kannalta, ja olisi hyvä, jos ryhmän aikuisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa tuntien sijoitteluun. Millä viikko laitetaan käyntiin, milloin oppimiskyky on parhaimmillaan, mihin haastavimmat tunnit sijoitetaan vaikuttaa merkittävästi. Se vaatii vuoropuhelua luokan aikuisten kesken, että tunnistetaan rauhoittumisen paikat ja milloin tarvitaan virittäytymistä.” 

Heterogeenisissä ryhmissä olisi hyvä olla vaihtoehtoisia suoritustapoja. Se voi luoda työrauhaa ja edesauttaa tehtäviin tarttumista, kun lapset saavat valita ja voivat löytää sen myötä itselleen ominaisia tapoja työskennellä. 

”Tehtävänanto tulisi laittaa taululle, antaa se vielä suullisesti katse oppilaiden suuntaan eikä selin, ja tarvittaessa kertoa myös täsmällisemmät, yksilölliset ohjeet niitä tarvitseville. Tehtävänannossa voi hyödyntää esimerkiksi pikapiirtämistä. Hyvä ohjeistus vapauttaa aikaa.” 

Koulupäivästä, oppitunneista ja toteutettavista kokonaisuuksista tulisi aina olla suunnitelma, jotta siitä voidaan tarpeen tullen poiketa. 

”Suunnitelma luo jouston. Harvoin asiat menevät kuin suunniteltu, mutta sen kautta meidän on helpompi asettaa tavoitteet oppimiselle, joka auttaa myös arvioinnissa. Uskalletaan ottaa myös taukoja, jos tilanne sitä vaatii.”

Kohtaaminen rakentaa luottamusta 

Kaiken uudistuksen keskellä tulisi muistaa kohtaamisen tärkeys. Kysellään kuulumisia ja ollaan kiinnostuneita. 

”Pienillä muutoksilla saadaan merkittävä ero, jolla rakennetaan luottamusta. Kun perjantaina kysyt viikonloppukuulumisia, palaa aiheeseen täsmällisellä kysymyksellä maanantaina sen sijaan, että huikkaisit vain, kuinka viikonloppu meni. Lapset kyllä huomaavat eron, kun muistat kysyä heille tärkeästä tapahtumasta, vaikkapa kaverisynttäreistä tai karkkipäivästä, joista oli viikon päätteeksi puhe.” 

Koulun aikuisillakin tulisi olla mahdollisuus saada olla oma itsensä.  

”Työtä tehdään vahvasti persoonalla, ja kaikki hyötyvät siitä, kun vahvuuksiaan pääsee käyttämään, se voi olla vaikka huumori, musikaalisuus tai liikunnallisuus.” 

Salmelan mielestä kaikkeen tekemiseen tulisi saada ujutettua sosiaalisten-, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua. 

”Sitähän tämä meidän arkemme pitkälti on, mutta tunne- ja vuorovaikutustaitoja tulisi päästä harjoittelemaan myös täsmällisesti, ja ne ovat on vahvasti sidoksissa myös tuen tarpeisiin.” 

Tsekkilista tilannekartoitukseen ja palveluitamme käytännön toimiin kunnissa ja lähikouluissa

Lataa täältä käyttöösi oppimisen tuen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen tsekkilista. Sen avulla opettajat ja rehtorit voivat yhteistyössä kehittää oppimisen tuen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä niin, että ne tukevat oppilaita monipuolisesti. Lista sisältää tutkimusperustaisia ja hyväksi todettuja pedagogisia ratkaisuja, jotka auttavat opetushenkilöstöä kouluarjessa. 

Marraskuun alussa tulossa on uudistuneen perusopetuslain mukaisia täsmäkoulutuksia liittyen oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin, ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin sekä oppilaskohtaisiin tukitoimiin.  

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt kuntoon! -verkkokoulutus tuo konkreettisia työkaluja muutoksen mahdollistamiseen. Koulutus sopii erityisesti heille, jotka toimivat opetuksen suunnittelun, kehittämisen tai toteuttamisen parissa ja haluavat vastata tuen uudistuksen mukanaan tuomiin haasteisiin rakentavasti ja käytännönläheisesti. 

Ryhmäkohtaiset tukimuodot -verkkokoulutuksessa kohdistetaan huomio yhteis- ja samanaikaisopettajuuden yhdessä tekemiseen ja jakamiseen sekä paneudutaan kielitietoisen opetuksen ja opetuskielen tukiopetuksen rajapintaan. 

Oppilaskohtaiset tukitoimet -verkkokoulutus pitää sisällään käytännön ideoita ja pohdintaa oman koulunne oppilaskohtaisen tuen järjestämiseksi. 

Etänä toteuttava teemakonsultaatio oppimisen tuen uudistuksen pedagogisista ratkaisuista ja tuen toteuttamisesta käytännössä tarjoaa näkökulmia ja vastauksia ennen kuin on tarvetta edetä laajempien palveluidemme piiriin. Teemakonsultaatioon voi osallistua yksi henkilö ja Teamsin kautta järjestetty tapaaminen kestää 45 minuuttia. Hinta osallistujalle on 35 euroa (alv 0 %). 

Aiheena voi olla esimerkiksi oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, inklusiiviset periaatteet ja oppilaan edun huomioiminen sekä ryhmäkohtaiset tukimuodot ja oppilaskohtaiset tukitoimet esi- ja perusopetuksessa.

Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista.

Tilaa uutiskirje