Historiaa
Ensimmäinen sokeainkoulu perustettiin vuonna 1865 Helsinkiin ja toinen aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1871. Sokeainkoulut olivat sisäoppilaitoksia, joissa oppilaat asuivat lukukauden kerrallaan. Opetus painottui voimakkaasti ammatillisiin taitoihin. Jyväskylän näkövammaisten koulu perustettiin vuonna 1972, jolloin Helsingin ja Kuopion sokeainkoulut lakkautettiin. 1970-luvulla yleistynyt näkövammaisten oppilaiden integraatio johti siihen, että Jyväskylän näkövammaisten koulu alkoi tukea lähikouluissaan opiskelevia oppilaita tarjoamalla ohjauspalveluita, joita olivat ohjauskäynnit, tukijaksot ja perehdyttämiskoulutukset opettajille sekä koulunkäynninavustajille. (Malinen 1997, 14.)
Valtion yleissivistävien erityiskoulujen tehtävä maksullisen ohjaus- ja palvelutoiminnan tarjoajana alkoi muotoutua 1990-luvulla. Vuonna 2004 käynnistyi hanke, jonka myötä erityiskoulujen ohjaus- ja palvelukeskukset muodostivat toisiaan täydentävän palveluverkoston. (Vierelä & Kauppinen 2023, 171-173.) Merimaan vuonna 2009 tekemän selvityksen perusteella alkoi kehittämistyö, joka on johtanut nykyiseen hallinnollisesti yhtenäiseen valtakunnalliseen ohjauspalvelutoimintaan. Vuonna 2015 toimintansa aloittanut Valteri koostuu kuudesta entisestä valtion erityiskoulusta sekä jokaisen toimipisteen yhteydessä toimivista ohjauspalveluita tarjoavista keskuksista. Toimipisteet sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Jyväskylässä ja Helsingissä. (Vetoniemi 2024, 39.)
Sokean oppilaan käyttämät erityistekniikat
Jotta sokean oppilaan inkluusio olisi mahdollista, tulee opettajilla ja koulunkäynninohjaajilla olla erityistä osaamista tunnonvaraisiin opiskelutekniikoihin ja oppilaan ohjaamiseen liittyen:
- Sokeat oppilaat käyttävät opiskelussaan kuulon- ja tunnonvaraisia opiskelutekniikoita kuten pistekirjoitusta ja kohokuvia.
- Sokeat oppilaat käyttävät tietokonetta ruudunlukuohjelman, pistenäytön, näppäinkomentojen ja kymmensormijärjestelmän avulla.
- Sokean oppilaan toimintakyvyn tukemiseen liittyy vahvasti myös arkielämän taitojen sekä liikkumistaidon opettelu.
Opettajat ja koulunkäynninohjaajat saavat tietoa näistä osa-alueista Valterin tukipalvelujen kautta.
Valterin tarjoama tuki
Sokeat oppilaat ovat tiiviisti Valterin ohjauspalvelujen piirissä: Heidän esi- ja perusopetuksensa aikana tehdään ohjauskäyntejä sekä lähipäiväkotiin että lähikouluun. Lisäksi sokeat oppilaat käyvät säännöllisesti tukijaksoilla Valterissa. Opettajien ja ohjaajien on mahdollista osallistua Valterin järjestämiin yleisiin koulutuksiin tai yksilöllisiin koulutuksiin oppilaan omassa lähipäiväkodissa tai -koulussa. Valterissa työskentelee IT-asiantuntijoita ja liikkumistaidon asiantuntijoita, jotka antavat tarvittaessa ohjausta myös sokean oppilaan lähikouluun: IT-asiantuntija voi esimerkiksi neuvoa koulun IT-tukihenkilöitä asentamaan oppilaan tietokoneelle tarvittavia ohjelmia tai muokkaamaan ruudunlukuohjelman asetuksia. Liikkumistaidon asiantuntija voi antaa oppilaalle ohjausta koulussa ja koulumatkoilla liikkumiseen.
Ohjauskäynnit
Valterin ohjauspalveluiden käyttäjäksi ilmoittautumisen jälkeen sokealle oppilaalle nimetään ohjaava opettaja, joka toimii yhteyshenkilönä ja tekee ohjauskäyntejä oppilaan kouluun. Ohjaava opettaja tekee tiivistä yhteistyötä koulun, huoltajien ja hyvinvointialueen kuntoutusohjaajan kanssa. Ohjauskäynnin aikana ohjaava opettaja seuraa sokean oppilaan toimintaa koulupäivän aikana eri tilanteissa ja antaa tekemiensä havaintojen pohjalta opettajalle sekä ohjaajalle vinkkejä, mitä asioita oppilaan opettamisessa ja ohjaamisessa olisi hyvä ottaa erityisesti huomioon. Tarvittaessa ohjaava opettaja voi osallistua palaveriin, jossa käsitellään oppilaan koulunkäyntiin liittyviä asioita. Erityisesti nivelvaiheissa ohjaavan opettajan rooli on tärkeä, jotta siirtymästä saadaan mahdollisimman jouheva. Ohjaava opettaja osallistuu tiedonsiirtopalaveriin ja pitää infotilaisuuden, jossa vastaanottavan koulun henkilökuntaa perehdytetään sokean oppilaan koulunkäynnin tukemiseen. Ohjauskäynneillä aiheita ovat muun muassa:
- Koulunkäynnin järjestelyt
- Pedagoginen ohjaus
- Apuvälineet ja opiskelutekniikat
- Nivelvaiheen tuki
Ryhmätukijaksot
Ryhmätukijaksot Valterissa tarjoavat sokeille oppilaille mahdollisuuden vertaisoppimiseen: Vieruskaveri voi antaa esimerkin siitä, miten syöminen tai pistenäytöllä kirjoittaminen sujuu. Yhteisten siirtymien aikana opitaan liikkumista, ja vieressä on omasta arjesta puuttuva vertaistuki, johon omaa osaamistaan voi verrata. (Jansson 2025, 18-19.) Tukijaksosta kirjoitetaan yhteenveto, joka lähetetään kotiin, kouluun sekä muille huoltajien toivomille tahoille. Yhteenvedossa kerrotaan keskeisimmät asiat, joita tukijaksolla on harjoiteltu, ja annetaan ohjeita, miten harjoittelua olisi hyvä jatkaa koulussa ja kotona. Tukijaksoilla sokeat oppilaat opettelevat muun muassa:
- Opiskelutekniikoita (esim. pistelukeminen, kohokarttojen tutkiminen, tietokoneen ja pistenäytön käyttö, puhelimen käyttö VoiceOverin avulla)
- Liikkumistaitoja (esim. valkoisen kepin käyttö, kuulon hyödyntäminen, tekniset apuvälineet)
- Arjen taitoja (esim. pukeminen, ruokailu)
Koulutukset
Koulutuksissa opettajat ja ohjaajat saavat tietoa sokean oppilaan opiskelutekniikoista, apuvälineistä ja käytössä olevista materiaaleista. Koulutuksen aikana osallistujat pääsevät muun muassa kirjoittamaan pistekirjoituskoneella ja kokeilemaan, millaista on toimia ilman näköaistia – silmälaput silmillä tututunkin kuvion tunnistaminen kohokuviosta on yllättävän haasteellista. Koulutukset ovat intensiivisiä, joten asioita on hyvä kerrata jaetuista materiaaleista ja ohjaavan opettajan tuella ohjauskäynneillä. Oppilaan luokka- ja taitotaso huomioiden koulutuksissa käydään läpi muun muassa seuraavia asioita:
- Opiskelutekniikat (esim. pistelukeminen ja -kirjoittaminen, kohomateriaalien ja -karttojen tutkiminen, tietokoneen ja pistenäytön käyttö)
- Matemaattisten aineiden sekä taito- ja taideaineiden opiskelu
- Itsenäisen toiminnan tukeminen ja liikkumistaito
Kokemuksia Valterin tuesta
Luokanopettajien kokemuksia
Kaisa Hakasaari on kartoittanut pro gradu -tutkielmassaan luokanopettajien kokemuksia sokean oppilaan inkluusiosta. Valterin antama tuki koettiin todella tärkeäksi: ”Se on oikeastaan ainoa semmoinen varsinainen asiantuntijataho, joka meillä on näihin näkövamma-asioihin.” Opettajat arvostivat ohjaavan opettajan asiantuntemusta ja kokivat hänet erittäin tärkeäksi tueksi omalle työlleen. Tutkimusaineiston perusteella ohjaava opettaja on myös sokean oppilaan turva inkluusiossa. Ohjaava opettaja oli ohjauskäynneillään auttanut oppilaan tavoitteiden asettamisessa esimerkiksi oppilaalla käytössä olevien pisteopiskelutekniikoiden suhteen. (Hakasaari 2019, 51.)
Opettajat kertoivat saaneensa myös tukijaksojen yhteenvedoista paljon tietoa: ”Niiltä tukijaksoilta saadaan tosi tärkeää tietoa. Sieltä tulee semmonen raportti aina meille koululle, et mitä ne on siellä opiskelleet ja minkälaisia asioita pitäs nyt sit koululla harjotella lisää. Sieltä tulee tosi arvokasta tietoa ja myös käytännön vinkkejä et millä tavalla. Et se on aivan älyttömän arvokas apu sieltä ja tuki.” Myös koulutukset saivat kehuja: ”Se oli kyllä niin tehokas, että kyllä mä sain ihan täydellisesti sellaisen käsityksen siitä, minkälaista sokean oppilaan opettaminen on”. (Hakasaari 2019, 51-52.)
Oppilaiden kokemuksia
Sokeat oppilaat ovat kokeneet tukijaksot monella tavalla antoisina kokemuksina:
”Tukijaksot ovat todella mahtavia, saa tavata kavereita ja oppia arjentaitoja sekä paljon hyödyllisiä koulunkäyntiin liittyviä asioita.”
”Olen saanut kavereita ja uusia kokemuksia, sekä oppinut paljon esimerkiksi arjen taitoja. Henkilökunta on tosi mukavaa ja ammattitaitoista.”
”Olen oppinut paljon kaikenlaista esim. tietokoneen käytöstä, matikasta ja karttatyöskentelystä.”
”Olen oppinut esimerkiksi yksin liikkumista, leivän voitelua ja lakanoiden laittoa.”
”Liikuntatunnit tukijaksolla ovat paljon mukavampia kuin omassa koulussa. Täällä olen päässyt pyöräilemään, pelaamaan sokkopingistä ja futista.”
Lähdeluettelo
Hakasaari, K. 2019. Luokanopettajien kokemuksia sokean oppilaan inkluusiosta. Oulun yliopisto: Pro gradu -tutkielma.
Jansson, P. 2025. Arvokkaiden taitojen viikko. Silmäterä 1/2025. Näkövammaiset lapset ry. Viitattu 26.8.2025. https://www.silmatera.fi/silmatera-1-2025/
Malinen, L. 1997. Näkövammainen oppilas ja koulunkäynti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus.
Vetoniemi, J. 2024. Kohti inklusiivista koulua Suomessa. Itä-Suomen yliopisto: Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 222.
Vierelä, A. & Kauppinen, J. 2023. Yhdessä oppimisen ja kasvun poluilla. Teoksessa I. Palmu, O.-P. Malinen & E. Kontu (toim.) Oppimisen tuen matkalla. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura, 161-182.
