Lomien jälkeen uusi toimintakausi aloitetaan toivottavasti levänneinä ja mieli avoimena uusille ideoille. Heti alussa on oiva hetki miettiä, mistä kaikesta varhaiskasvatuksen arki muodostuu ja miten asiantunteva pedagoginen johtajuus tukee työyhteisön hyvinvointia ja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista.
Pedagoginen johtajuus on laaja käsite ja toteutuu monilla tasoilla. Laaja-alaista pedagogista johtajuutta on muun muassa henkilöstön riittävästä täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä huolehtiminen. Jaettua pedagogista johtajuutta on toimintakulttuurin arviointi ja kehittäminen yhdessä varhaiskasvatusyksikön henkilöstön kanssa. Hyvässä työilmapiirissä osaava ja aikaansa seuraava henkilöstö kykenee tuottamaan myönteisiä ja turvallisia kokemuksia lapsille.
Yhteisen pedagogisen ymmärryksen rakentaminen lähtee perustehtävien, arvojen ja tavoitteiden pohtimisesta ja avaamisesta. On pohdittava, miksi ja mitä tavoitellaan ja erityisen tärkeää on sopia siitä, miten tavoitellaan. Onnistuneeseen pedagogiseen johtamiseen liittyy vahva substanssiosaaminen ja ajantasaisen tiedon hankkiminen. Johtaja tarvitsee johtamisosaamista ja välineitä ohjatakseen taidokkaasti henkilöstöä toteuttamaan laadukasta pedagogiikkaa.
Ohjaavat asiakirjat selkeyttävät tavoitteita ja toimintaa
”Kamala vaiva. Mitä näihin nyt sitten laitetaan ja miksi?”
Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat on laadittu valtakunnallisten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) ohjaamina ja varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle laaditaan oma henkilökohtainen vasu. Monissa varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan myös yksikkökohtainen vasu tai toimintasuunnitelma, johon kirjataan mm. erilaisia yhteisesti sovittuja asioita, sopimuksia, käytänteitä sekä toiminnan arvioinnin menetelmiä ja ajankohtia. Vasut ja toimintasuunnitelmat ovat pedagogisen johtamisen ja kehittämisen välineitä, joihin työyhteisössä sitoudutaan ja niiden toteutumista arvioidaan. Vasun perusteiden purkaminen käytännön toiminnaksi syventää toimintatapojen pedagogisia perusteluja.
Myös erilaiset rakenteelliset ratkaisut tilojen, henkilöstön, työvuorojen ja päivästruktuurin muodossa luovat toimintakulttuurin kehittämiselle puitteita ja mahdollisuuksia lapsilähtöisyyden ja osallisuuden näkökulmaa unohtamatta. Kun tiimissä sovitaan tehtävistä ja erityisistä vastuualueista, uudenlaiset ratkaisut ja kokeilut eivät jää vain aikeeksi, vaan kohdentuvat tukemaan ryhmän ja yksittäisten lasten hyvinvointia ja oppimista.
Jaettu pedagoginen johtajuus tiimissä
”Kyllä kai me kaikki osataan ja ollaan arvokkaita tässä porukassa.”
Laadukas pedagogiikka edellyttää arvioivaa työotetta ja toimivaa tiimiä, jossa varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen osaaminen on tärkeää. Tiimien keskustelujen aihepiirejä johtaja voi ohjata erilaisten teemojen tai yhteisesti sovittujen arvioinnin kohteiden ympärille, jolloin kehittämistyö raamitetaan sopiviin kehyksiin. Sopimalla toimintamalleista ja vastuista sekä huomioimalla eri ammattiryhmien osaamisen painopisteet ja henkilökohtaiset vahvuudet, saadaan resurssit parhaiten hyödynnettyä. Yksittäisten työntekijöiden oman ammatillisen kasvun reflektointi on pohjana tiimin toiminnan arvioinnille ja kehittämiselle.
Ammatillinen osaaminen ja toimintakulttuuri nousevat aivan erityisesti esille silloin, kun lapsiryhmässä on paljon erilaisia tuen tarpeita. Totutut toimintatavat eivät ehkä palvele onnistunutta pedagogista toimintaa, vaan on opeteltava uusia menetelmiä ja mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
Tutkimustieto kehittämistyön perustana
”Miten sen korjaavan palautteen osaisi sanoa oikeilla sanoilla ja oikealla hetkellä. Niin, ettei tilanne pahenisi. Se on haaste.”
Johtamisen haasteena on usein, miten puuttua taiten ja rakentavasti ammattitaitoon ja toimintakäytänteisiin liittyviin osaamis- ja muutostarpeisiin. Johtajan ei tarvitse olla suurin mestari lapsiryhmän käytännön pedagogiikan toteuttamisessa, mutta ajantasaiseen tutkimustietoon perustuvan tiedon seuraaminen, kehittämistyön suunnitteleminen ja käynnistäminen sekä uusien mallien käytäntöön saattamisen ohjaaminen on pedagogisen johtajuuden ydintä.
Pula koulutetuista varhaiskasvatuksen opettajista asettaa lisähaasteita varhaiskasvatuksen pedagogisen laadun ylläpitämiselle ja kehittämiselle, mutta koulutettu henkilöstökin tarvitsee täydennyskoulutusta saadakseen intoa ja välineitä työhönsä. Erilaisten koulutusten ja ohjauspalvelujen hyödyntäminen ammatillisen osaamisen, toimintakulttuurin uudistamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin saralla tukee pedagogista johtajuutta ja vahvistaa kaikkien osaamista.
