Lähetimme syyskuussa lähikouluihin eri puolilla Suomea tunnetaitomateriaalia ensimmäisen luokan aloittavien oppilaiden kanssa toimimiseen. Jaamme lapsitasoisesti suunniteltua tunne- ja vireystilamittaria myös tapahtumissa sekä asiakaskohtaamisissa.
”Tunteita ei pääse karkuun, vaan ne ovat läsnä jokaisessa hetkessämme – myös koulupäivän aikana. Siksi on tärkeää, että opetussuunnitelmassa on oma kohtansa tunnetaitojen harjoittelulle”, toteaa tunneviivaimen suunnittelussa mukana ollut ohjaava kuntouttaja Ilona Lepistö. Hänellä on pitkä työkokemus lastenpsykiatrisesta ja -neurologisesta hoitotyöstä.
Lepistö kohtaa työssään Valterissa lapsia ja nuoria hyvin monenlaisissa tilanteissa ja erilaisin tarpein. Kaikissa kohtaamisissa tunteet ovat aina jollakin tapaa läsnä.
Lapsen mentalisaatiokyky eli taito ymmärtää omaa ja toisen mieltä kehittyy vauhdilla 6–8 vuoden iässä.
”Lapselle tärkeintä olisi oppia tunnistamaan omia tunnetilojaan ja erityisesti sitä, miten erilaisten tunteiden vallassa voi ja saa käyttäytyä. Me aikuiset, niin kotona kuin koulussa, olemme tästä esimerkkejä ja suunnannäyttäjiä”, Lepistö korostaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) painottaa, että liiallinen ruutuaika syö aikaa aidolta vuorovaikutukselta ja tunnesäätelyn opettelulta. THL ja Opetushallitus (OPH) julkaisivat talvella 2026 digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön suositukset 0–13-vuotiaille.
Tunneviivain sekä verkkosivultamme tulostettava lautapeli tunnetaitojen harjoitteluun ja tunneskanneri käytettäväksi luokkaan saapuessa ovat kaikki käsinkosketeltavia materiaaleja, joiden tarkoituksena on kannustaa kohtaamiseen ja olotilojen sanoittamiseen koulupäivien aikana. Voit tutustua tunnetaitomateriaaleihimme tarkemmin tämän linkin kautta.
Oppiminen onnistuu vain optimaalisen vireystilan aikana
Vireystilammekin vaihtelevat pitkin päivää, ja se on täysin normaalia. Kun opimme tunnistamaan väsymyksen, energian puutteen, ylivirittymisen ja muut vireystilan vaihtelut, pystymme toimimaan erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisemmin ja lempeämmin myös itseämme kohtaan.
”Jos esimerkiksi hyvin ylivirittynyttä lasta yritetään ohjata heti keskittymistä vaativan tehtävän äärelle, voi tehtävä tuntua mahdottomalta. Ensin voi olla viisasta antaa mahdollisuus purkaa ylimääräistä energiaa ja saada kierroksia hieman alas”, Ilona Lepistö vinkkaa.
Tämän jälkeen keskittyminen paikallaan ajatusta vaativaan tehtävään voi onnistua huomattavasti paremmin.
”Särmien hiominen on meidän aikuisten tehtävä”
Valterissa miltei kymmenen vuotta työskennellyt Miia Harjula on psykiatrinen sairaanhoitaja. Hänen työnsä ydintä on oppilaiden tunnetilojen tulkitseminen.
”Koulun aikuisilla on vastuu valmistaa lapsia kohti tulevaa jo varhain. Maailman meno on jo valmiiksi kulmikasta, ja särmien hiominen on meidän aikuisten tehtävä. Autamme lapsia löytämään ja rakentamaan omat keinonsa pärjätä myös tulevaisuudessa.”
Psykiatrinen sairaanhoitaja on kuin lasten äänitorvi aikuisten suuntaan. Vain turvallinen mieli voi oppia, ja oppilaat tarvitsevat toisinaan arjessa apua kuohuavien tunteiden kanssa toimimiseen. Lapsille opetetaan myös ikätasoisesti keinoja päästä vireysikkunaan, jossa voidaan oppia uusia asioita.
Tunneviivaimeen on valittu niitä tunteita, joita pienten lasten voi olla vaikea sanoittaa tai tunnistaa perimmäistä syytä tuntemukselle. Viivaimen toiselta puolelta löytyy vireystilamittari, johon on sanoitettu yli- ja alivirittyneisyyttä sekä millainen on tarkoituksenmukainen olotila oppimiselle.
”Vanhempien oppilaiden kanssa meillä on esimerkiksi käytössä eräänlainen akkuvarausmittari, jonka avulla nuoret opettelevat itse tunnistamaan vaikkapa huonosti nukutun yön vaikutuksia.”
Luokassa on yhdessä sovittu, että akun varauksen pitää olla vähintään puolet, jotta oppiminen on mahdollista.
”Oppilas voi todeta, että akun varaus on vaikka 25 %, sillä oli kaverin kanssa riitaa, ja ruokakaan ei ole syöty. Silloin voidaan yhdessä miettiä keinoja, joilla lukua saa korotettua.”
Harmitus voi häiritä pienimpiä oppilaita pitkänkin aikaa
Pienten oppilaiden kanssa esimerkiksi kaveritaidot, oman vuoron odottaminen, joustaminen ja neuvottelu vaativat vielä harjoittelua.
”Hankalammista tunteista pääseminen yli voi viedä lapsella pitkänkin aikaa. Harmitus vaikkapa leikkimielisen jalkapallopelin häviämisestä välitunnilla vaikuttaa helposti loppupäivään. Kehonkielikin sen jo kertoo, että katse painuu tai oppilas voi ihan valahtaa pulpetin alle”, Miia Harjula kuvailee.
Ennakoinnin ja soveltamisen kautta pyritään löytämään keinoja, joilla oppiminen mahdollistuu jokaiselle. Vireystilan laskun voi aavistaa ennalta asettuvan lounasaikaan.
”Lounaan aikainen väsymys on tyypillistä, ja silloin voikin pohtia tarvitaanko tilanteeseen ylimääräinen lepohetki tai millä muulla tavalla päivää voitaisiin keventää, jottei loppupäivä menisi pieleen”, Harjula mainitsee.
Tunnetaitomateriaalia luokissa hyödynnettäväksi
Löydät verkkosivultamme lisää tietoa ja työkaluja tunne- ja vireystiloihin liittyen. Sieltä löydät tarkemmat määritelmät viivaimessa nimetyille tunteille, vinkkejä luokkaan sekä asiantuntijoidemme neuvot tunnetaitojen harjoitteluun. Viivaimen avulla luokassa voidaan kartoittaa oppilaiden tunne- ja vireystiloja koulupäivien aikana ennakoiden ja vaativissakin tilanteissa.
Asiantuntijoidemme avulla voit entisestään vahvistaa tunnetaitojen harjoittelua varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Meillä on vahvaa erityistä osaamista muun muassa aisteihin, motoriikkaan, kieleen ja kommunikaatioon, neuromoninaisuuteen sekä kouluun kiinnittymiseen liittyen.
Koulutamme työyhteisöjä ja kehitämme jokaisen oppijan oikeuksia huomioivaa toimintakulttuuria.
