Tavoitteen asettaminen toimintakyky huomioiden

Miksi tavoitteita tarvitaan?

Vallitsevan oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Oppilas oppii asettamaan tavoitteita itse itselleen sekä myös yhteistyössä muiden kanssa. Oppiminen on tärkeä osa oppilaan kasvua ihmisenä sekä osana ympäröivää yhteisöä. Oppilas oppii myös arvioimaan omaa oppimistaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Yhdessä oppiminen on tärkeässä roolissa. Se edistää kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä ongelmanratkaisutaitoja. Oppilas oppii myös huomaamaan oman toimintansa seurausten vaikutukset muihin ihmisiin sekä ympäristöönsä. Kun oppilas oppii oppimaan oppimisen taitoja, luo hän perustaa tavoitteelliselle elinikäiselle oppimiselle. Tästä syystä oppilasta ohjataan havaitsemaan omat tapansa oppia ja käyttämään niitä oppimisessaan. Oppilaan motivaatiota ja oppimisprosessia ohjaavat hänen käsityksensä ja kokemuksensa itsestään sekä hänen kiinnostuksen ja arvostuksen kohteensa. Kun oppilas asettaa tavoitteita itselleen, niihin vaikuttavat suuresti hänen minäpystyvyyden tunteensa, minäkuvansa sekä itsetuntonsa. Ohjauksen tulisi olla rohkaisevaa oppimisprosessin aikana, jolloin oppilas saa vahvistusta omiin mahdollisuuksiinsa. Palautteen tulee olla monipuolista, myönteistä ja realistista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014).

Millainen on laaja-alainen näkemys oppilaan toimintakyvystä?

Oppilaan toimintakyvyn yhteinen, laaja-alainen ja kokonaisvaltainen tarkastelu tuo näkyväksi oppilaan edellytykset (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, kognitiiviset)  selviytyä koulun arjen eri tilanteissa. Jotta päästään rakentamaan oppilaalle eheää ja toimivaa koulupäivää, tulee opetushenkilöstöllä olla kuva oppilaasta ja hänen perheestään, sekä heidän elinympäristöön ja kulttuurin vaikuttavista tekijöistä suhteessa kouluun. Tämänkaltainen laaja-alainen tarkastelu antaa mahdollisuuden huomioida riittävä tuen oppilaan oppimiselle ja koulunkäynnille. Kuntoutuksen toimenpiteet nähdään tällöin yhtenä osana koulun arjen tukitoimia. Oppilaan itsensä ja hänen ympärillään toimivien lähiaikuisten yhteistyötä ja keskustelua helpottaa yhteinen jäsennetty näkemys toimintakyvystä ja siihen liittyvistä käsitteistä. Näin päästään myös tarkastelemaan oppilaan toimintakykyä yksilöllisesti ja asettamaan yhdessä oppimisen kannalta keskeiset tavoitteet. Oppilaan toimintakyvyn tarkasteleminen voimavaralähtöisesti, nostaen näkyväksi hänen vahvuutensa, luo edellytykset oppilaan oikeanlaiselle tukemiselle eri tilanteissa ja olosuhteissa. Pyritään vahvistamaan oppilaan vahvuuksia ja haetaan keinoja vaikuttaa hänen toimintakykynsä osa-alueisiin, joissa hän tarvitsee tukea.

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) (International Classification of Functioning, Disability and Health) on teoreettinen viitekehys, joka kuvaa terveyteen liittyvää toimintakykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Se koostuu  yksilö- ja ympäristötekijöiden sekä terveydentilan yhteisvaikutuksesta.  ICF:ssä toimintakyky ymmärretään moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana. Luokitus tarjoaa yhteisen mallin, käsitteistön ja rakenteen toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaamiseen yksilöllisissä elämän tilanteissa ja ympäristöissä. (ICF 2004, THL 2018.)

Mihin arvioinnilla pyritään?

Perusopetuslain 22§ mukaan arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin tulisi olla tavoiteperustaista, eli oppilaan tulisi asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen. Hänen  tulisi saada myös palautetta siitä, miten hyvin hän on saavuttanut tavoitteensa. Kun oppilas on tietoinen hänelle asetetuista tavoitteista ja arviointiperusteista, voi hän niiden pohtimisen ja tarkastelun kautta kehittää myös itsearviointitaitojaan. Opettajan velvollisuus on huolehtia siitä, että oppilas tietää tavoitteet ja arviointiperusteet. Kaiken arvioinnin ja palautteen annon tulee siis pohjautua asetettuihin tavoitteisiin, jotka on määritelty opetussuunnitelmassa. Arvioitaessa oppilaita ei verrata muihin oppilaisiin, eikä arviointi saa kohdistua oppilaan henkilökohtaisiin piirteisiin, persoonaan tai temperamenttiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014). Arvioinnin tulisi siis olla solmukohtia avaavaa ja eteenpäin katsovaa. Oppilaan tulee nähdä oppimisessaan tapahtuva muutos, eli muutos omassa toimintakyvyssä. Oppilas voi nähdä, mikä on muuttunut, ja tätä kautta hän pystyy arvioimaan tapahtunutta muutosta (itsearviointi).

Mikä on keskeistä tavoitteen asettamisessa?

Tavoitteen asettamisessa on syytä miettiä, mikä on olennaista ja mihin keskitytään. Tavoitteen asettelua määrittää opetussuunnitelman asettamat tavoitteet. Voimassa olevan opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaiset osaamisen alueet ovat tärkeä osa tavoitteita. Laaja-alaisen osaamisen alueiden tavoitteet tulee huomioida laajasti eri oppiaineiden toteutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen alueiden tavoitteilla pyritään tukemaan oppilaiden kasvua ihmisenä ja osana yhteiskuntaa. Tavoitteena on saavuttaa tietoa ja taitoja, joiden avulla oppilas selviää ympäröivän maailman muutoksista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014). Laaja-alaisen osaamisen sisällöillä kuvataan asioita, jotka voidaan nähdä myös oppilaan toimintakykyyn liittyvinä asioina. Näiden avulla voidaan asettaa oppilaalle hänen oppimisensa kannalta keskeiset tavoitteet. Ajatuksena on, että mikäli nämä toimintakykyyn liittyvät keskeiset tavoitteet toteutuvat suunnitellusti, myös oppiminen oppiaineiden tavoitteiden osalta helpottuu ja sujuvoituu. Oppilaan keskeisten tavoitteiden asettamiseen osallistuvat tietysti oppilas itse, hänen huoltajansa sekä moniammatillinen tiimi keskeisistä toimijoista oppilaan ympärillä. Oppilaan tavoitteiden tulee olla sellaisia, joihin jokainen toimija sitoutuu ja ymmärtää ne samalla tavalla. Näin tavoitteiden saavuttamisen eteen voidaan työskennellä eri osa-alueilla koulussa ja kotona. Oppilaan tavoitteiden tulee olla hänelle merkityksellisiä, jolloin hän haluaa työskennellä niiden saavuttamiseksi.  Tavoitteiden tulee olla myös realistisia. Aikuisten tehtävä on ohjata oppilasta tunnistamaan tavoitteet, jotka hän juuri tällä hetkellä voi saavuttaa. Tavoitteiden on oltava riittävän konkreettisia, jotta oppilas sekä jokainen hänen kanssaan toimiva aikuinen ymmärtää ne samalla tavalla. Tavoitteiden tulee olla mitattavia ja aikaan sidottuja, jolloin niiden saavuttamisen arviointi on mahdollista. Tavoitteiden asettamisessa voi siis hyödyntää SMART -kriteereitä (kuvio 1).

Kuvio 1. SMART-kriteerit.

Keskeisten tavoitteiden “sisään” voidaan asettaa oppilaan kuntoutumisen tavoitteita, esimerkiksi avustuksen ja puheterapian tavoitteita. Näiden tavoitteiden kautta arvioidaan oppilaan oppimisen muutosta, eli muutosta toimintakyvyssä. Kuntoutuminenkin on oppimista. Oppilas pystyy itse arvioimaan omaa edistymistään pienemmiksi pilkottujen omien tavoitteiden avulla. Itsearviointi on osa opintojen aikaista arviointia ja saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi hojksin arvioinnissa sekä lukuvuosiarvioinnissa.

Tapausesimerkki

“Jutta on erityisen tuen piirissä oleva 5. luokan oppilas. Hän opiskelee yleisten oppimäärien mukaisesti. Matematiikassa hänellä on käytössä erityiset painoalueet, ja nyt on tarve tehdä pedagoginen selvitys oppimäärän yksilöllistämisen selvittämiseksi. Jutta on kehittynyt ryhmätyöskentelytaidoissa. Hän pystyy työskentelemään reaaliaineissa pääsääntöisesti kolmen oppilaan ryhmässä. Taito- ja taideaineissa työskentely onnistuu isossa ryhmässä. Jutalla on käyttäytymisen haasteita, joiden vuoksi hän tarvitsee huomattavan paljon tukea koulunkäynnin eri tilanteissa. Hänellä on tuen tarvetta käyttäytymisen säätelyssä, keskittymisessä ja vireystilan ylläpitämisessä koulupäivän aikana. Ongelmatilanteet ja niistä selviytyminen ovat Jutalle vaikeita asioita. Erityisesti siirtymätilanteissa  Jutta tarvitsee aikuisen tukea ja vahvaa ennakointia sekä strukturointia.  Jutan tuen tarve on moninaista ja pitkäkestoista.” (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Jutan koulunkäyntiin vaikuttavia asioita

Mitä voin tehdä asioille “pinnan alla”? Mitkä ovat ne keinot opetuksessa ja kuntoutuksessa, joiden avulla voimme auttaa? Miten saadaan näkyville pinnan alla olevat asiat? “Pinnan päällä” näkyy arkikäyttäytyminen,  on kuitenkin tärkeää pureutua niihin asioihin, joista näkyvät asiat johtuvat. Ei siis keskitytä vain näkyvään käytökseen, vaan tuetaan asioita, joista näkyvä käytös johtuu (kuvio 3.).

Kuvio 3. Jutan näkyvä arkikäyttäytyminen ja pinnan alla olevat taustatekijät.

Toimintakykyarvio.fi- palvelun (https://toimintakykyarvio.fi/ ) avulla saadaan näkyväksi Jutan vahvuudet eri osa-alueilla. Tavoitteen asettamisessa on tärkeää hyödyntää vahvuuksia (kuvio 4.).

Kuvio 4. Jutan oppimiseen liittyvät vahvuudet, haasteet ja tavoitteet.

Harjoiteltaessa keskeisiä toimintakyvyn asioita harjoitellaan samalla laaja-alaisen osaamisen taitoja merkityksellisillä asioilla (kuvio 5.).

Kuvio 5. Laaja-alainen osaaminen, toimintakyky ja oppimisen tavoitteet.

Mitä hyötyä?

Oppilaiden toimintakyvyn tarkastelu yhteisen viitekehyksen mukaisesti koulun käytänteissä lisää oppilaiden tasa-arvoisuutta. Oppilaslähtöinen toiminta osallistaa sekä oppilasta että hänen perhettään. Tärkeää on, että oppilas itse on mukana kuvaamassa toimintakykyään. Hän on asettamassa oppimiseensa liittyviä tavoitteita sekä arvioimassa tavoitteiden saavuttamista. Näin hän on aktiivinen toimija ja luo aikuisten kanssa omaa nykyistä opinpolkuaan. Samalla hän hahmottaa paremmin itseään, omaa toimintakykyään ja luo näkemystä tulevaisuudestaan.

Lähteet:

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Opetushallitus.

ICF. 2004. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, Ohjeita ja luokituksia. Gummerus, Jyväskylä.

THL. 2018. ICF-luokitus.  https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus

WHO. 2001. International Classification of Functioning, Disability and Health. World Health Organization.

Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista.

Tilaa uutiskirje