Mäntykankaan käytävillä on 19 vuotta totuttu näkemään rehtori Inkeri Kekäläisen tyylikäs, usein Marimekkoon pukeutunut olemus. Hersyvä nauru, rönsyilevä puhe ja lämmin läsnäolo ovat aina olleet Inkerin ominaispiirteitä. Pitkän työuransa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa ja erityisopetuksen kentällä pääsiäisenä päättävä Kekäläinen muistelee työvuosiaan lämmöllä.
– Valteri on näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan, lasten ja perheiden arkeen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kentällä. Olen päässyt seuraamaan tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kouluarkea hyvin läheltä. Olen kiitollinen kaikista näistä vuosista ja kokemuksista.
Inkeri Kekäläinen tuli Kuopioon, Mäntykankaan kouluun 1.8.2003 pedagogiseksi johtajaksi, vastaamaan koulun opetusjärjestelyistä. Rehtorina Kekäläinen on toiminut vuodesta 2009 lähtien ja nähnyt vuosien saatossa erityisopetuksen kentän muutoksen ja Valteri-koulun yhdistymisen aitiopaikalta.
– Kun aloitin työssäni Mäntykankaalla, ei ollut juurikaan yhteistyötä tai yhdessä tekemisen kulttuuria kuntien ja koulujen kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat lapset kävivät kuntoutusarviointijaksoilla Mäntykankaassa. Vuodesta 2009 lähtien on kehitetty vahvempaa yhteistyötä Pohjois-Savon kuntien kanssa ja nykyään Mäntykankaan ammattilaiset tekevät ohjauskäyntejä ja tukijaksoja ympäri Suomen, kuten muissakin Valteri-koulun toimipisteissä, Kekäläinen pohtii vuosien aikana tapahtuneita muutoksia.
(Teksti jatkuu kuvan alla.)
Alun perin Mäntykangas tunnettiin Kuopiossa sijaitsevana liikuntavammaisten ja neurologisesti oirehtivien lasten kouluna. Vuonna 2015 valtion yleissivistävät erityiskoulut, Mäntykankaan koulu mukana, yhdistyivät Valteri-kouluksi, joka käyttää kunnille suunnatuissa palveluissaan nimeä Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri. Vuosien saatossa Valteri-koulun toimipisteet ovat kehittyneet ja palvelevat nykyään laajasti ja monipuolisesti erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria, sillä tuen tarpeet ovat nykypäivinä moninaistuneet.
– Inkluusio on ollut tärkeä asia. Jokaisen lapsen tulisi voida opiskella omassa lähikoulussaan. Mutta inklusiiviseen ajatteluun siirryttäessä, ei kaikkia asioita ole osattu huomioida ja suunnitella. Tämä on näkynyt puutteina niin rakenteissa kuin sosiaali- ja terveysalan ja opetuksen yhteistyössäkin. Siksi myös lähikouluissa tarvitaan tukea ja asiantuntemusta lasten kanssa työskentelevien arjessa.
”Pahoinvointi yhteiskunnassamme on lisääntynyt”
Aikoinaan valtakunnallista erityisopetuksen verkostoa perustamassa ollut Kekäläinen näkee suomalaisessa lapsilähtöisessä toimintakulttuurissa myös kehitettävää.
– Lapsen oikeudet ja ensisijaiset tarpeet tulisi huomioida nykyistä vahvemmin. Lasten ja perheiden pahoinvointi yhteiskunnassamme on lisääntynyt. Se on tuonut uudenlaisia tarpeita ja haasteita tukea tarvitsevien lasten kanssa työskenteleville. Sote-uudistuksen myötä tärkeää on myös kehittää lapsen ja perheen parhaaksi monialaista yhteistyötä SISOTE:a, jotta voimme yhteiskuntana olla tukemassa ja kasvattamassa lapsia ja heidän perheitään.
SISOTE:lla tarkoitetaan kunnan sivistyspalveluiden ja maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtymäkohtia ja yhteisiä palveluita.
Kekäläisen mukaan yhteistyö ja yhdessä toimiminen pitää nähdä mahdollisuutena.
-Yhdessä olemme enemmän. Suomessa tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä valtavasti, mutta ennen kaikkea tärkeää on halu tehdä yhteistyötä.
Inkeri Kekäläinen kiittää kaikkia vuosien varrella kohtaamiaan lapsia ja nuoria, ammattilaisia ja verkostoja yhteisistä työvuosista ja siirtyy pääsiäisestä 2022 lähtien vapaaherrattareksi.
Valteri-koulu Mäntykankaan rehtorin viransijaisena toimii 31.7.2022 saakka rehtori Jaakko Viitasaari hoitaen sekä Valteri Tervaväylän, että Valteri Mäntykankaan rehtorin tehtäviä.
