Varhaiskasvatuksen lakimuutos päivitti oppimisen tuen tienviitat samalle kielelle perusopetuksen kanssa

Suomalainen varhaiskasvatus on alkanut saada ansaitsemaansa näkyvyyttä mediassa. Ikävä kyllä meidän maailmanlaajuisesti tarkasteltuna laadukas ja ainutlaatuinen järjestelmämme, jossa ymmärretään lapsen kehitystä ja herkkyyskausia, jossa opetus ja hoiva yhdistyvät ehjäksi kokonaisuudeksi ja jossa arkea jaetaan päivittäin myös huoltajien kanssa, on noussut uutisaiheeksi ja otsikoihin vasta, kun koulutetun henkilöstön riittävyys on vaakalaudalla.

Elokuun 2022 alusta alkaen varhaiskasvatuksessa annettava tuki on kolmitasoista. Tuen tasot ovat yhtenäiset perusopetuksessa annettavan tuen kanssa. Puhutaan siis yleisen, tehostetun ja erityisen tason tuesta. Yhtenäisen termistön tarkoituksena on rakentaa ehjää oppimispolkua, jossa tuki jatkuu saumattomasti ja tarjolla on oikean tasoista tukea, vaikka lapsen toimintaympäristö vaihtuu.

Lakimuutoksen myötä jokaisen lapsen oikeus tukeen ja ryhmään kuulumiseen nousevat vahvasti esiin. Kun varhaiskasvatuksen arki on ollut jo valmiiksi haastavaa, moni tuntuu kokevan lakimuutoksen vaatimukset mahdottomina toteuttaa.

Meidän näkemyksemme on, että lakimuutos pitää sisällään paljon asioita, joita on toteutettu osana varhaiskasvatuksen arkea jo pitkään. Nyt näitä toimintatapoja selkiytetään ja yhdenmukaistetaan niin, että oppimispolulle muodostuu tuen osalta selkeitä jatkumoita varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

Yhteinen ymmärrys käsitteistä vaatii keskusteluja

Lakimuutos ja siitä johtuvan varhaiskasvatussuunnitelman uudistuksen myötä toimintatavat ja päätöksentekoprosessit on tarpeen päivittää, vaikka arkikäytänteet olisikin jo aiemmin muokattu mukailemaan perusopetuslaissa määriteltyä tukea ja ovat näin ollen lähes ajantasaiset myös varhaiskasvatuslain uudistuksen näkökulmasta.

Lakimuutoksen tultua voimaan on käytävä keskustelua siitä, miten ymmärrämme käsitteet, joilla arkeamme kuvataan ja miten avaamme niitä omassa tiimissämme, yksikössämme, huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa ja yhteistyöverkostoissa.

Tämä keskustelu on tärkeää siksi, että tuen järjestämisen periaatteissa ja vastuissa on paljon paikallisesti päätettäviä asioita. Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää tuen järjestämisen käytännöistä, toteuttamisesta, toimintatavoista ja arvioinnista sekä seuraa annettavan tuen vaikuttavuutta ja riittävyyttä.

Paikallisesti pohdittavaksi ja keskusteltavaksi jää myös se, mitä inkluusio varhaiskasvatuksessa on ja miten se näkyy yksikön ja lapsiryhmän toiminnassa.

Varhaiskasvatuksessa kaikille lapsille tarjotaan joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea

Varhaiskasvatuslaki määrittelee, että kun oppimiseen tarvitaan tehostettua tai erityistä tukea, asiasta tehdään hallintopäätös. Hallintopäätös tehdään myös yleisessä tuessa, jos käytössä on tukipalveluita, kuten tulkitsemis- ja avustamispalveluita tai apuvälineitä.

Tältä osin varhaiskasvatuslaki linjaa tukea tiukemmin kuin perusopetuslaki, joka edellyttää hallintopäätöksen tekemistä vasta erityisestä tuesta. Hallintopäätöksen lainsäätäjä on nähnyt päätökset lapsen oikeusturvaa lisäävänä asiana.

Varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on, että kaikille lapsille tarjotaan joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.

Yleinen tuki sisältää erilaisten kehitysrytmien, kehitysvaiheiden ja oppimiseen liittyvien haasteiden lisäksi myös lasten temperamenttien ja persoonien, kiinnostuksenkohteiden ja historioiden erilaisuuden huomioimisen. Yleinen tuki tarjoillaan osana laadukasta peruspedagogiikkaa.

Lapsella on oikeus tukeen heti, kun tuen tarve on havaittu myös siinä tapauksessa, että tukea tarvitaan yleistä tukea enemmän, eikä tuen saanti edellytä esimerkiksi lääketieteellistä diagnoosia.

Tehostettu ja erityinen tuki eroavat yleisestä tuesta intensiteetiltään ja tukitoimien määrältä. Tuen tasojen välillä siirrytään joustavasti ja tuen taso arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tehostetun ja erityisen tuen edellytyksenä ei ole, että lapsi on saanut ensin muulle tasolle kuulunutta tukea.

Lähtökohtana lapsen vahvuudet ja tarpeet

Lapsen tarpeiden mukaisella, oikea-aikaisella ja yksilöllisesti kohdennetulla tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla ehkäistään ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista.

Aloite lapsen tuen vahvistamisesta voi tulla henkilöstöltä, huoltajalta tai muilta asiantuntijoilta. Myös huoltajat voivat hakea lapselleen tehostettua tai erityistä tukea. Tukea tarjotaan niin kauan kuin sille on tarvetta. Kun tuen tarve muuttuu, hallintopäätöstä muutetaan tai se kumotaan.

Paikallisesti pohdittavaksi jää, mitä tuen kolmitasoisuus varhaiskasvatuksessa on eli mitä tuen tasot käytännössä voivat tarkoittaa. Tuen antaminen, arviointi, toiminnan ja toimintakulttuurin kehittäminen kuuluvat koko henkilöstölle.

Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista.

Tuen järjestämisessä lasta kuullaan lapsen ikä ja kehitys huomioiden. Huoltajan kanssa keskustellaan lapsen oikeudesta tukeen, tuen järjestämisen periaatteista sekä lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteuttamisen muodoista. Päätös tuesta pitää aina perustella. Huoltaja voi hakea päätökseen muutosta valittamalla.

”Inkluusion mukanaan tuoma kasvatuksen monipuolistaminen hyödyttää kaikkia”

Vaikka arkipäivän haasteet varhaiskasvatuksessa ovat todellisia, meidän varhaiskasvatuksessamme on vahva perusta, jolta päästään ponnistamaan. Lakimuutoksen ja päivittyneen varhaiskasvatussuunnitelman myötä pyrkimys yhä inklusiivisempaan yhteiskuntaan on varhaiskasvatuksemme keskeinen tavoite.

Varhaiskasvatus tarvitsee vahvaa johtamista ja osaavia tekijöitä, jotka mahdollistavat lain toteutumisen. Varhaiskasvatus kaipaa myös paljon puhetta siitä, missä kaikessa onnistumme ihan joka päivä. Nämä onnistumiset ovat päivittäinen ilon aihe lukemattomissa perheissä ympäri Suomea.

Onnistumiset ovat päivittäin tapahtuvaa oikea-aikaista tukea, iloa osaamisesta ja uuden oppimisesta sekä inkluusiota, joka mahdollistaa kaikkien lasten osallistumisen ja osallisuuden. Inkluusion mukanaan tuoma kasvatuksen monipuolistaminen hyödyttää kaikkia, ei vain tukea tarvitsevia.

 

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee kuntia, lähikouluja ja päiväkoteja varhaiskasvatuksen lakimuutoksen mukanaan tuomien käytäntöjen toteuttamisessa. Teemme ohjauspalveluita varhaiskasvatukseen ja koulutamme varhaiskasvatuksen henkilöstöä.

Tutustu tarkemmin palveluihimme ja ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista.

Tilaa uutiskirje

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *