Oppimisen tuen uudistuksella on edellytyksiä onnistua – jos kunnille luvatut rahat todella käytetään siihen tarkoitukseen. Näin sanovat Hem och Skola -liiton, Suomen ruotsinkielisen opettajaliiton sekä Valterin edustajat.
Kun puhutaan oppimisen tuesta, kyse ei ole pienestä oppilasryhmästä. Noin 25 prosenttia suomalaisista oppilaista saa nykyään jonkinlaista tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin.
Oppimisen tuen lakimuutos korvasi elokuun alusta lähtien aikaisemman kolmiportaisen tuenmallin. Nykyisen mallin rakenne vaikuttaa järkevämmältä kuin edeltäjänsä: vähemmän hallinnollista työtä opettajille ja keskittyminen oppilaan todelliseen tuen tarpeeseen. Mallin toteuttamiseksi valtio myöntää lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa.
– Mutta rahat eivät ole korvamerkittyjä. Siksi tuen toteutuminen riippuu siitä, käytetäänkö rahat todella oppimisen tukeen vaiko johonkin muuhun. Siksi on tärkeää, että vanhemmat ja opettajat ovat valppaina ja varmistavat, että luottamushenkilöt seuraavat, mihin rahat kunnissa oikeasti käytetään, sanoo Hem och Skola -liiton toiminnanjohtaja Micaela Romantschuk.
Suomen ruotsinkielisen opettajaliiton (FSL) asiamies Jens Mattfolk korostaa, että opetuksen järjestäjien on nyt keskityttävä oppilaan oppimiseen ja siihen, miten oppimisen tuki käytännössä toteutetaan opetuksen suunnittelussa. Esimerkiksi opetuksen ryhmäkokoihin tulee nyt rajoituksia.
– Ryhmässä saa olla enintään viisi oppilasta, joilla on päätös oppilaskohtaisesta tuesta. Uudistuksen painopiste on kuitenkin ryhmäkohtaisissa tukimuodoissa. Sen on johdettava useampiin pienryhmiin, useampiin tunteihin kahden opettajan kanssa luokassa sekä ylipäätään kasvaneisiin resursseihin, sanoo Jens Mattfolk.
Valteri Skillan rehtori Petra Willamo toteaa, että uudistettu laki siirtää painopisteen ennaltaehkäisevään työhön kouluissa ja helposti saatavilla olevaan tukeen kaikille, jotka sitä tarvitsevat.
– Toivottavasti kouluille annetaan resurssit toteuttaa tuki hyvällä tavalla – osaamista kyllä löytyy, sanoo Willamo.
