Arvioidaanpas arviointia

Pistitkö kesällä merkille, että tennissukat ja sandaalit ovat jälleen muodissa? Voidaanko sen perusteella siis sanoa, että ne, jotka niistä eivät ole luopuneetkaan sitten 80-luvun, ovat olleet edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä. Voisiko samaa ajatusmallia käyttää myös arvioinnin kohdalla? Kannattaako kaikkiin uudistuksiin lähteä mukaan, koska asioillahan on taipumus palata uudelleen kiertoon.

Väliäkö sillä, että ne 80-luvun sukat ja sandaalit ovat vuosikymmenten saatossa saattaneet menettää parhaat ominaisuutensa ja ehkäpä raikkautensakin. Ja kukapa huomaa, että sukkiin on tullut kahden raidan rinnalle kolmas, ja että sandaalien muovimateriaali on vaihtunut merestä kierrätetyksi materiaaliksi, joka on eettisesti hyväksyttyä.

Yksilö huomioiden

Työssäni ohjaavana opettajana saan nähdä paljon kouluja, luokkia ja opettajia arjessaan. Tässä arjessa näyttäytyy myös arviointia monessa muodossa. On harmillista, että valitettavan usein arviointia tehdään vahvasti kokeisiin nojaten, kun niin monia muitakin tapoja olisi käytettävissä.

On aivan selvää, ja kaikki me sen tiedämme, että kaikki oppilaat eivät ole parhaimmillaan kokeita tehdessään. Pahimmillaan kokeisiin tullaan täysin valmistautumattomina ja suoritus on mitä on. Eikä ihan ideaalitilanne ole sekään, että koetta edeltävänä iltana päntätään hullun lailla ja asiat häipyvät kokeen jälkeen mielestä yhtä nopeasti kuin ne ovat sinne tulleetkin. Tämä ei ole kovin hyvää eikä myöskään syvää oppimista.

Arviointia voi tehdä niin monella tapaa

Onneksi on kuitenkin monia kouluja ja opettajia, jotka ovat löytäneet oppilailleen jo muitakin tapoja näyttää ja mitata osaamistaan. Esimerkiksi kirjoitelmat, tutkielmat, analyysit ja arvostelut kuvastavat hyvin asioiden omaksumista. Samoin puheet, keskustelut, väittelyt ja paneelit toimivat ja ovat edellisten tavoin tärkeitä taitoja osata myös tulevaisuudessa. Ja mikäpä estää, etteikö tuotos voisi olla vaikkapa videopäiväkirja, jossa oppilas pohtii omaa oppimisprosessiaan.

Kaikki nämä mahdollistavat paremmin myös monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen ja ohjaavat oppilaita säännölliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Jos eivät kaikki oppilaat ole parhaimmillaan kokeita tehdessään, niin eiväthän kaikki ole luonnostaan kirjoittajia tai puhujiakaan. Hyvä kokonaisuus arvioinnin suhteen voisikin syntyä juuri monipuolisuudesta, jossa oppilailla on mahdollisuus näyttää osaamistaan monin eri tavoin, joko yksin tai yhdessä kaverin kanssa, itse- ja vertaisarviointia unohtamatta.

Jatkuvaa kehittämistä

Arviointi puhututtaa ja mietityttää myös Valteri-koulussa ja meillä on vahva tahto ja halu kehittää arviointia. Ja kuten toimenkuvaamme kuuluu, saatuja kokemuksia ja malleja jaetaan ilolla eteenpäin. Tämä arvioinnin kehittämistyö on jatkuvaa ja sitä tapahtuu niin Valterin sisällä kuin olemalla mukana alueellisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä arviointikoulutuksissa ja kehittämishankkeissa.

Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista.

Tilaa uutiskirje

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.