Aivoperäisiin näkövammoihin (CVI) keskittynyt juhlaseminaari kokosi alan asiantuntijoita keskustelemaan näkemisen haasteiden tunnistamisesta, arvioinnista ja kuntoutuksesta. Samalla juhlistettiin CVI Finland -asiantuntijaryhmän 15-vuotista työtä.
HUSin Uudessa lastensairaalassa järjestetyn seminaarin keskeiseksi viestiksi nousi lapsen ja perheen kokemusten kuunteleminen.
”Vaikka virallisissa näkötesteissä ei havaittaisi näkövammaa, voivat näkemisen haasteet olla merkittäviä”, summaa Valterin ohjaava opettaja Kirsi Salonen päivän antia.
Seminaarissa kuultiin useita kansainvälisiä puheenvuoroja, joissa esimerkiksi havainnollistettiin miltä maailma näyttää henkilölle, jolla on aivoperäinen näkövamma, perehdyttiin miten näkö vaikuttaa kokonaiskehitykseen sekä käytiin läpi käytännön työkaluja.
Tarvetta moniammatilliselle arvioinnille
Aivoperäisistä näkövammoista tunnistetaan vieläkin vasta jäävuoren huippu. Tunnistaminen on avain tiedostamiseen ja toimintaan.
Seminaarissa kuultiin kokemuksia pohjoismaisesta silmälääketieteen yhteistyöstä. Esille nostettiin norjalainen toimintamalli, jossa lapsen näkemisen haasteita arvioidaan yhden päivän aikana moniammatillisessa tiimissä. Arvioinnin päätteeksi laaditaan yhteinen kirjallinen suositus jatkotoimista.
Vastaavanlaisen, rakenteellisen toimintamallin nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia myös Suomessa. Moniammatillisen yhteistyön avulla voidaan tunnistaa, liittyvätkö haasteet aivoperäiseen näkövammaan vai johonkin muuhun tekijään sekä suunnitella tarvittavat tukitoimet yhdessä.
Valterin näköasiantuntijat avuksi jo varhain
Tilaisuudessa esiteltiin myös Valterin monialaista toimintaa, joka korostaa kuntoutuksen osallisuutta koulupäivässä ja oppimisessa. Monialainen yhteistyö alkaa usein jo varhaiskasvatuksessa, jolloin lapsen toimintaympäristöä voidaan kehittää mahdollisimman aikaisin.
”Jo 2-vuotiaana on tultu Valterin palveluiden piiriin. Me Valterissa voimme auttaa näkemisen haasteissa silloin kun niitä havaitaan”, toteaa ohjaava opettaja Päivi Lång.
Näkemisen haasteita on usein monitarpeisilla oppilailla. Valterissa voidaan diagnoosin sijaan keskittyä siihen, miten oppimisympäristöstä ja opetuksesta voidaan tehdä näkövammaiselle oppilaalle mahdollisimman esteetön.
”Meillä on paljon kokemuksen kautta syntynyttä tietoa. Vahvan historian takia tiedämme, miten on aikaisemmin tehty, mitä kokeiltu jo, mikä on toiminut, ja mikä ei”, Valterin näkemisen asiantuntijat summaavat.
CVI Finland -asiantuntijaryhmään kuuluu näkemisen asiantuntijoita Näkövammaisten liitosta ja Valterista. Järjestäjäkumppanina oli HUSin Uuden lastensairaalan lastenneurologian yksikkö. Seminaarin järjestämisen mahdollisti osaltaan Sokeain Lasten tukisäätiöltä saatu apuraha. Suuri kiitos yhteistyökumppaneille onnistuneesta seminaarista.
