Tunnetaidot ja vireystilat haltuun
Tunteita ei pääse karkuun minään päivänä, vaan ne ovat läsnä jokaisessa hetkessämme – myös koulupäivän aikana. Siksi onkin erittäin tärkeää ja hienoa, että opetussuunnitelmassa on oma kohtansa tunnetaitojen harjoittelulle. Mielenterveyttä tukee kyky oppia tunnistamaan ja tuntemaan tunteita.
Suurimman osan tunnetaidoistaan lapset oppivat kuitenkin kotona, ja huoltajilla onkin suuri rooli näiden taitojen mallintamisessa ja siirtämisessä lapsille. Koululuokassa ja ryhmässä opitaan monia erilaisia taitoja, kuten pettymyksen sietoa sekä asioiden ja huomion jakamista eri tavalla kuin kotiympäristössä. Myös koulupäivän vaatimukset ovat usein erilaisia kuin vapaa-ajalla.
Lapselle tärkeintä olisi oppia tunnistamaan omia tunnetilojaan ja erityisesti sitä, miten erilaisten tunteiden vallassa voi ja saa käyttäytyä. Me aikuiset – niin kotona kuin koulussa – olemme tärkeimpiä esimerkkejä ja suunnannäyttäjiä tässä asiassa.
Usein joudumme myös vastaanottamaan ja sanoittamaan lapsen ikävinä kokemia tunteita, kuten surua, kiukkua, epäreiluuden tunnetta tai vahvaa omaa tahtoa. Nämä tilanteet vaativat meiltä aikuisilta paljon tahdonvoimaa ja kykyä sietää lapsen epämieluisia tunteita.
Näissä hetkissä tärkeintä olisi ottaa vastaan lapsen vaikea tunne, olla turvallinen aikuinen ja tarjota lapselle tukea sekä apua epämieluisan tunteen yli pääsemiseen ilman, että lapsen tarvitsee määritellä tilanteen ehtoja.
Toisinaan tämä tarkoittaa, että lapsi kapinoi tai kiukuttelee voimakkaasti koetellen samalla aikuisen rajoja. Kun tilanteissa toimitaan johdonmukaisesti ja turvallisesti, lapselle syntyy luottamus aikuisiin ja olo siitä, että hänestä pidetään huolta myös vaikeiden tunteiden keskellä.
Tässä turvallisessa olotilassa lapsi on myös kykeneväinen oppimaan uusia asioita ja haastamaan itseään hieman epämukavuusalueelle, jossa uuden oppiminen usein tapahtuu.
Vireystilamme vaihtelevat päivän aikana, ja se on täysin normaalia. Kun opimme tunnistamaan väsymyksen, energian puutteen, ylivirittymisen ja muut vireystilan vaihtelut, pystymme toimimaan erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisemmin ja lempeämmin myös itseämme kohtaan.
Jos esimerkiksi hyvin ylivirittynyttä lasta yritetään ohjata heti keskittymistä vaativan tehtävän äärelle, voi tehtävä tuntua mahdottomalta. Ensin voi olla viisasta antaa mahdollisuus purkaa ylimääräistä energiaa ja saada kierroksia hieman alas. Tämän jälkeen keskittyminen paikallaan ajatusta vaativaan tehtävään voi onnistua huomattavasti paremmin.
Määritelmät tunneviivaimesta löytyville tunteille
"Mökötys" -> Epäreilu
Mökötys on epämiellyttävä tunne, jossa ihminen kokee, että jokin asia ei ole mennyt reilusti. Lapsi voisi kuvailla tunnetta esimerkiksi niin, että kaveri sai isomman palan kakkua tai paremman lelun. Nuorten kohdalla epäreiluuden tunne voi syntyä esimerkiksi siitä, että aikuinen ei kohtele nuorta arvostavasti tai että säännöt eivät tunnu kohtuullisilta tai samanlaisilta kaikille. Epäreiluuden tunteessa ihminen on usein herkillään ja puolustuskannalla.
"En tiiä mikä on" -> Hämmentynyt
En tiiä mikä on -tunne voi olla samaan aikaan epämieluisa, hämmentävä mutta myös helpottava. Meillä kaikilla on toisinaan tunne siitä, että jokin hiertää, mutta emme oikein osaa sanoa tarkalleen mikä. Joskus taas emme halua kertoa, mikä meitä vaivaa, vaan vastaamme vain: ”En tiiä mikä on.”
Usein tällainen olotila tuntuu hämmentävältä, varsinkin silloin, kun emme osaa määritellä harmistuksen syytä. Hämmentyneessä olotilassa ihminen on yleensä hieman epätietoinen ja epävarma.
"Ihan ok" -> Tavallinen
Ihan ok -tunne on melko neutraali tunnetila. Silloin olo on tavallinen ja asiat sujuvat melko normaalisti. Ihan ok -tilassa ei ole suuria tunteita pinnalla, eikä mukana ole erityisen suuria iloja tai suruja. Tavallisessa olossa on turvallista olla.
"Mahankutkutus" -> Jännittynyt
Mahankutkutuksen tunnetta voidaan kokea sekä iloisissa ja odottavissa tunnelmissa että ikävissä ja stressaavissa tilanteissa, joissa jännitys tuntuu kehossa asti.
Mahankutkutus silloin, kun odottaa jotakin mukavaa tapahtumaa tai tärkeää ihmistä, voi kertoa asian merkityksellisyydestä ja tärkeydestä. Tällöin tunnetta voisi kuvailla positiiviseksi jännitykseksi, joka nostaa vireystilaa.
Silloin, kun mahankutkutusta tunnetaan ikävissä tai hieman pelottavissa tilanteissa, voi tunne näyttäytyä myös mahakipuna ja saada vireystilan laskemaan. Jännittyneessä olotilassa ihminen on yleensä odottava tai hieman pelokas.
"Nauruhepuli" -> Riemukas
Nauruhepuli kertoo yleensä riemukkuudesta ja ilosta, joka on päässyt kokonaan valloilleen. Tuo tunne voi vallata koko kehon ja saada liikkeelle paljon hyvää oloa tuottavia tuntemuksia. Ihminen, joka joutuu – tai pääsee! – nauruhepulin valtaan, kokee usein turvallisuuden tunnetta ja suurta iloa. Nauruhepuli voi kuitenkin nostaa vireystilan hyvinkin ylivirittyneeksi, jolloin keskittyminen ei ole kovin helppoa. Riemukkaassa olotilassa ihminen voisi kuvailla oloaan onnelliseksi.
Lautapeli tunnetaitojen harjoitteluun
Tallenna lautapeli tästä käyttöösi. Voit tulostaa pelin paperille ja liimata sen esimerkiksi kartongille tai laminoida siitä kestävän pelilaudan.
Lautapelin säännöt
Tässä lautapelissä on yksinkertaiset säännöt:
Valitkaa pelinappulat (esimerkiksi pääsiäismunista tulleet pienet hahmot tai muut pienet esineet) ja etsikää noppa. Sopikaa pelijärjestys esimerkiksi vanhimmasta nuorimpaan. Heittäkää noppaa vuorotellen, liikkukaa saadun luvun verran ja vastatkaa siihen ruutuun, johon päädytte.
Kysymyksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia – jokaisen oma vastaus on hyvä ja riittävä. Pyri kuitenkin välttämään vastauksia ”en mä tiiä” tai ”ihan sama”.
Lautapelin kysymykset
- Milloin viimeksi jouduit nauruhepulin vietäväksi ja miksi?
- Mikä saa sinut tuntemaan epäreiluutta?
- Milloin mökötit viimeksi ja kenelle?
- Mikä saa sinut vastaamaan kysymykseen ”en tiiä”?
- Kuka tai mikä saa sinut hymyilemään?
- Milloin vatsassasi on viimeksi tuntunut mahankutkutus?
- Milloin viimeksi suutuit kaverille?
- Mitä sinä pelkäät?
- Missä sinä olet hyvä?
- Mikä saa sinut harmistumaan?
- Mistä asiasta tai ihmisestä tykkäät tosi paljon?
- Milloin kaikki on ollut ihan ok?
- Millaisista asioista haaveilet?
- Missä paikassa koet olevasi turvassa?
- Nimeä kolme kivaa asiaa, jotka saavat sinut tuntemaan hyviä tunteita.
- Nimeä kolme ikävää tai epämiellyttävää asiaa, jotka saavat sinut tuntemaan ikäviä tunteita.
- Missä kehonosassa ilo sinulla tuntuu?
- Missä kehonosassa kiukku sinulla tuntuu?
- Milloin sinulla on kaikki ok?
Tunneskanneri luokassa käytettäväksi
Luokkaan tullessa, esimerkiksi oven läheisyydessä, voi olla taulu (esim. laminoitu A3-kartonki), jossa on jokaisen oppilaan ja luokan aikuisen nimi sekä niiden vieressä tyhjä tila.
Taulun vieressä seinällä on magneetilla, sinitarralla, tarrateipillä tai vastaavalla kiinnityksellä varustettuja tunneilmaisun merkkejä, joista jokainen valitsee omaan aamuunsa sopivan merkin luokkaan tullessaan ja kiinnittää sen oman nimensä viereen. Tunneilmaisun merkit voivat olla esimerkiksi emojeja, sääsymboleita, tunnetta ilmaisevia eläimiä tai muita vastaavia kuvia.
Aamulla luokkaan tullessaan niin oppilaat kuin luokan aikuisetkin valitsevat taulusta omaa tunnetilaansa kuvaavan merkin ja asettavat sen oman nimensä kohdalle.
Oleellista on, että myös jokainen aikuinen tekee tämän päivittäin. Vain esimerkin ja toiston kautta tästä muodostuu arkea helpottava ja aidosti tunnetaitoja opettava toimintamalli.
Aluksi toimintatapa vaatii varmasti paljon aikuisen huomiota ja ohjausta, jotta jokainen oppii tekemään sen. Parin kuukauden jälkeen toiminta on usein jo rutinoituneempaa, ja voidaan aidosti keskustella siitä, miksi joinain päivinä kohdalla on ukkospilvi ja toisina aurinko – tai miksi opettajalla onkin tänään oman nimensä kohdalla vähän väsyneen näköinen hyttynen.
Kun oppilaat oppivat tunnistamaan omia tunnetilojaan, on hyvä muistuttaa myös siitä, että tunnetilat voivat muuttua päivän aikana. Tällöin oman merkin saa käydä vaihtamassa paremmin sen hetkistä tunnetta vastaavaksi.
Oppimisen tuen palvelut Valterista
Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva oppimisen tuen keskus, joka tarjoaa monialaista tukea varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen valtakunnallisesti. Haluamme tarjota parasta
oppimisen tukea lähikouluun.
Asiantuntijoidemme avulla voit entisestään vahvistaa tunnetaitojen harjoittelua varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Meillä on vahvaa erityistä osaamista muun muassa aisteihin, motoriikkaan, kieleen ja kommunikaatioon, neuromoninaisuuteen sekä kouluun kiinnittymiseen liittyen.
Autetaan yhdessä lapsia ja nuoria onnistumaan!
Koulutamme työyhteisöjä ja kehitämme jokaisen oppijan oikeuksia huomioivaa toimintakulttuuria.
Tarjoamme konsultaatiota myös edullisina etäpalveluina.
Haluatko lisää maksutonta materiaaliamme, oppimisen tuen kuulumisia ja koulutusmahdollisuuksia suoraan sähköpostiisi? Tilaa kuusi kertaa lukuvuodessa julkaistava uutiskirjeemme tämän linkin kautta.
