Näkemisen vaikeudet ja näönvaraisen toiminnan haasteet voivat liittyä eriasteiseen näkökyvyn heikentymiseen, näkökyvyn puuttumiseen tai oppilaan kykyyn hyödyntää näkötietoa. Näkövamma ja näkövammaisuus voidaan määritellä monin eri tavoin. Sokeat oppilaat eivät kykene opiskelemaan näönvaraisesti, vaikka näkökyky saattaa riittää esimerkiksi liikkumiseen tai arkielämän toimintoihin. Heikkonäköisillä oppilailla näkökyky on heikentynyt, mikä edellyttää yleensä apuvälineiden tai muokatun oppimateriaalin käyttöä.

Tyypillisesti heikkonäköisyyteen liittyy alentunut näöntarkkuus ja/tai kaventunut näkökenttä, mistä aiheutuu selvää haittaa jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi heikkonäköisellä henkilöllä voi olla alentunut kontrastien näkeminen, hämärässä näkemisen vaikeutta, häikäistymistä ja/tai värien näkemisen vaikeutta.

Kuulonäkövammaisuus tarkoittaa sitä, että sekä näkö- että kuuloaistin alueella on eriasteisia muutoksia tai puutoksia. Aivoperäisestä näkövammasta puhutaan silloin, kun oppilaalla on ongelmia näkötiedon prosessoinnissa ja hyödyntämisessä. Tähän liittyy usein erilaisia visuaalisen hahmottamisen vaikeuksia, jotka eivät selity alentuneella näöntarkkuudella. Esimerkiksi CP-vammaisilla oppilailla visuaaliseen hahmottamiseen liittyvät haasteet ovat melko yleisiä. Monitarpeisilla näkövammaisilla oppilailla on näkövamman lisäksi jokin muu sairaus tai vamma, esimerkiksi kehitysvamma tai liikuntavamma.  Valterin moniammatillinen ohjauspalvelutoiminta ohjaa ja tukee oppilasta, hänen kanssaan työskenteleviä ammattilaisia sekä oppilaan huoltajia näkövammaan liittyvissä erityistarpeissa.

Heikkonäköinen oppilas 

Jokaisen näkövammaisen oppilaan näkötilanne on yksilöllinen. On tärkeää, että hänen kanssaan työskentelevät aikuiset tietävät, miten oppilas näkee ja hahmottaa näkemäänsä eri tilanteissa ja eri oppimisympäristöissä. Vaikeastikin heikkonäköinen oppilas saattaa toimia arjessa tutuissa ympäristöissä varsin sujuvasti, mutta tarvita silti huomattavan paljon tukea koulunkäynnissä ja opiskelussa. Näkemisen ja tietoteknisten apuvälineiden sekä näkövammaisille soveltuvien opintotekniikoiden avulla lapsen ja nuoren itsenäistä toimintaa voidaan tukea. Lisäksi pyritään vähentämään näönvaraisen työskentelyn kuormittavuutta. Heikkonäköiset lapset ja nuoret opiskelevat pääsääntöisesti samoilla oppimateriaaleilla kuin muutkin oppilaat, mutta he käyttävät usein opiskelun apuna suurentavia apuvälineitä. Yksilölliset opiskelutekniikat tukevat heikkonäköisten oppilaiden oppimista omassa lähipäiväkodissa ja lähikoulussa.

Näkövammaisella oppilaalla on usein käytössään näkemisen apuvälineitä. Näkövammaiselle oppilaalle tarkoitettuja suurentavia apuvälineitä ovat mm. suurennuslasit, lukukivet, lukuviivaimet, kiikarit sekä suurennuslaitteet. Lisäksi näkövammaisella oppilaalla saattaa olla työskentelypisteessään lisävalo tai kohotaso, jonka avulla katseltavan kohteen saa paremmin sopivalle katseluetäisyydelle ja työskentelyasento pysyy hyvänä. Tietotekniset apuvälineet kuten puhelimet, tabletit ja tietokoneet ovat näkövammaiselle oppilaalle tärkeitä arjen ja opiskelun apuvälineitä. Monet näkövammaiset lapset ja nuoret tarvitsevat liikkumistaitojen harjaannuttamista sekä valkoista keppiä apuvälineenä. Liikkumistaidonohjauksen tarvetta pohditaan mm. Valterin tukijaksoilla sekä ohjauskäyntien aikana.

Näönvaraisen työskentelyn kuormittavuuden vähentämiseksi opiskelussa hyödynnetään kuulonvaraista oppimista. Oppilaalla on muun muassa mahdollisuus kuunnella Celian ilmaisia äänikirjoja Pratsam Reader -sovelluksella. Tukijaksoilla ja ohjauskäynneillä pohditaan myös erilaisia tapoja tehdä muistiinpanoja.

Sokea oppilas 

Sokeat oppilaat käyttävät opiskelussaan kuulon- ja tunnonvaraisia opintotekniikoita kuten pistekirjoitusta ja kohokuvia. Tunnonvaraisten opintotekniikoiden tuntemus vaatii lapsen tai nuoren kanssa työskenteleviltä opettajilta ja koulunkäynninohjaajilta erityistä osaamista.  Sokeat oppilaat ovat tiiviisti Valterin ohjauspalvelujen piirissä. He käyvät säännöllisesti tukijaksoilla Valterissa ja heidän esi- ja perusopetuksensa aikana tehdään ohjauskäyntejä sekä lähipäiväkotiin että lähikouluun hänen omalle asuinpaikkakunnalleen. Sokean oppilaan toimintakyvyn tukemiseen liittyy vahvasti arkielämän sekä liikkumistaidon opettelu. Erityisen tärkeää on oppia valkoisen kepin käyttötekniikoita sekä sokeille suunnattujen liikkumista helpottavien karttasovellusten käyttöä. Lapsi tai nuori tarvitsee arjen ja opiskelun tueksi monia pieniä apuvälineitä (Aviris.fi) ja havaintomateriaaleja kuten pienoismalleja jne.

Pistetekniikoiden harjoittelu alkaa jo varhaisessa vaiheessa sormien tuntoaistin harjaannuttamisella sekä pisteisiin tutustumisella mm. aakkospalikan ja opetuslaudan avulla. Varsinainen pistekirjoitus aloitetaan Perkins-pistekirjoituskoneella. Pistelukutaidon kehittyessä oppilas aloittaa pistenäytön ja tietokoneen käytön kymmensormijärjestelmän sekä näppäinkomentojen avulla. Alakoulun aikana oppilas ottaa pisteoppikirjojen rinnalle käyttöönsä elektronisia Luetus-oppikirjoja ja äänikirjoja. Niiden ja taktiilioppimateriaalien (kohokuvat- ja kartat, pistekirjat) tuottamisesta vastaa Celia.

Monitarpeinen näkövammainen oppilas 

Vaikka lapsella tai oppilaalla olisi vaikea vamma tai sairaus, on näkövammaisuuden huomioiminen hyödyllistä niin varhaiskasvatuksessa kuin esi- ja perusopetuksessa. Usein monitarpeinen näkövammainen lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen piiriin. On tärkeää, että monitarpeisen näkövammaisen lapsen oppimisen tukea pohditaan moniammatillisesti – hyödyntäen Valterin ohjaavien opettajien sekä näkövamma-asiantuntijoiden ammattitaitoa.

Monitarpeisen oppilaan opetus perustuu usein visuaaliseen opetusmateriaaliin, kuten kuviin. On tärkeää kartoittaa, kuinka oppilas hahmottaa sekä tulkitsee esimerkiksi kuvia, miltä etäisyydeltä hän näkee parhaiten, mikä asento on paras katsomisen ja vuorovaikutuksen kannalta. Vaikeasti heikkonäköinen tai sokea monitarpeinen oppilas hyötyy moniaistisesta oppimateriaalista. Valterin ohjauspalveluissa voidaan kartoittaa myös vaikeasti kehitysvammaisten ja muulla tavoin vammaisten lasten ja nuorten toiminnallista näkemistä sekä pohtia, miten opetusta järjestetään käytännössä ja millaiset oppimistavoitteet tukevat oppilaan kokonaiskehitystä ja toimintakykyä. Valterin opetussuunnitelman tukimateriaali toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen, Palapelimalli, on hyvä apuväline opettajille oppilaan yksilöllisten tavoitteiden asettamiseksi.

Kuulonäkövammainen oppilas

Valteri tukee kuulonäkövammaisen oppilaan koulupolkua ohjauskäyntien sekä tukijaksojen avulla. Tukijaksoja toteutetaan sekä Valterin toimipisteissä että paikallisesti. Kuulonäkövammaisen oppilaan näkötilannetta arvioidaan sekä tuetaan hänen vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojaan.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin tuki näkövammaisille lapsille ja nuorille 

Kun lapsella tai oppilaalla on näkövamma tai näönkäytön haasteita, on tärkeää kartoittaa, millaisia tukitoimia hän tarvitsee varhaiskasvatuksessa sekä opinpolkunsa eri vaiheissa esi- ja perusopetuksessa. Tukitoimiin kuuluu soveltuvien näkemisen apuvälineiden, opetus- ja oppimismenetelmien, opintotekniikoiden sekä -välineiden tarvearviointi, käytön ohjaus ja tarvittava oppimateriaalien muokkauksen ohjaaminen. Valterin ohjauskäynneillä lähipäiväkotiin tai –kouluun keskustellaan myös oppimisympäristöön tarvittavista muutostöistä moniammatillisesti (esim. valaistus, esteettömyys). Lisäksi lapsen tai oppilaan kanssa työskenteleviä aikuisia perehdytetään ja koulutetaan huomioimaan näkövamman merkitys niin oppimistilanteissa kuin arkitilanteissa, kuten välitunnit, ruokailu, siirtymät, retket.

Näkövammaisen lapsen oppimisen tavoitteita sekä tukea ja opetuksen sisältöjä voidaan muokata ja yksilöidä hänen toimintakykyään ja tarpeita kuunnellen.  Valterin ohjaavalta opettajalta saa ohjeita ja neuvoja, kuinka laatia oppilaalle pedagogisia asiakirjoja sekä ohjeita, mitä seikkoja tulee huomioida oppilaan hallinnollisia päätöksiä perustellessa (erityisesti näkövamma huomioiden). Ohjaava opettaja osaa kertoa oppimisen tuen vaihtoehdoista esimerkiksi erityisistä painoalueista, oppimäärän yksilöllistämisestä sekä toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta. Ohjaavalta opettajalta saa myös konkreettista tukea näkövammaisen oppilaan opetuksen järjestämiseen käytännössä. Usein ohjaava opettaja on mukana HOJKS-asiakirjoja laadittaessa tai nivelvaiheiden siirtopalavereissa näkövamma-alan asiantuntijana. Ohjaavat opettajat laativat tarvittaessa myös Opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman toisen asteen opintoihin siirryttäessä.

Keskeisiä pedagogisia ja kuntoutuksellisia palvelumuotojamme ovat ohjauskäynnit varhaiskasvatukseen, esiopetukseen tai lähikouluun (alueelliset ohjaus-, konsultaatio- ja informatiiviset palvelut, kuten koulutukset tai tietoiskut näkövammaisuuden huomioimisesta), ryhmätukijaksot Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa tai paikalliset tukijaksot oppilaan omassa oppimisympäristössä. Tarvittaessa järjestämme oppilaalle yksilöllisiä toiminnallisen näkemisen arviointipäiviä Valterissa tai oppilaan omassa koulussa, jossa kartoitetaan oppilaan näkötilanne sekä tarve apuvälineisiin. Lisäksi Valterin tehtävänä on järjestää näkövammaisten lasten ja oppilaiden kanssa työskentelevien henkilöiden perehdyttämiskoulutusta ja kehittää näkövammaisten opetusta sekä oppimateriaaleja Suomessa. Perehdyttämiskoulutusta järjestetään Valterin toimipisteissä ja myös paikallisesti. Koulutusaiheitamme ovat mm. pistekirjoittaminen sekä sen opetus, tunnonvaraiset opiskelutekniikat, oppimateriaalin muokkaaminen, näkövammaiselle oppilaalle sopivaksi, tietotekniset apuvälineet sekä itsenäisen elämän taitojen harjoittelun tärkeys.

Valteri-Puodissa on myynnissä näkövammaiselle oppilaalle suunnattua materiaalia, kuten selkokarttoja, visuaalisen hahmottamisen harjoituskirjoja sekä oppaat näkövammaisen oppilaan ratsastusterapiaan sekä koululiikunnan soveltamiseen. Puodista löytyy ilmaiseksi ladattava Sukkelat sormet -materiaali kymmensormijärjestelmän harjoitteluun. Nettikahvilatallenne Näkövammainen lapsi/oppilas ryhmässä on katsottavissa kotisivuillamme. Lisäksi voit kuunnella podcastin, jossa kerrotaan näkövammaisen oppilaan ohjauskäynnistä.

Näkövammaisten lasten ja nuorten tukeminen sujuu yhteistyöllä

Valteri tekee tiiviisti yhteistyötä näkövammaisten lasten ja nuorten huoltajien, lähikoulujen sekä päiväkotien kanssa. Sairaaloiden kuntoutusohjaajat ovat tärkeitä yhteistyötahoja ja ohjauskäynnille voidaan mennä yhteistuumin. Ohjaava opettaja vastaa pedagogisesta tuesta, kuntoutusohjaajan vastatessa kuntoutuksellisesta puolesta. Näkövamma-alan asiantuntijat ovat verkostoituneet niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ja tietoa sekä osaamista jaetaan jatkuvasti. Yhteistyö Näkövammaisten liiton, Celian, Braille neuvottelukunnan sekä Näkövammaiset lapset ry:n kanssa on tärkeää, jotta näkövammaisten lasten ja nuorten asioita saadaan edistettyä.