Blogi: Näköalat laajenevat

Näöntutkimus ja kuntoutus muuttuvat alan arvioinnin, tutkimuksen ja kehityksen myötä. Alan asiantuntijoiden yhteinen kokoontuminen mahdollistaa ajan tasalla pysymisen ja tiedon hyödyntämisen käytäntöön.

European Society for Low Vision Research and Rehabilitation (ESLRR) järjesti syyskuussa konferenssin Oxfordissa. Koolla oli yli 100 näkemisen asiantuntijaa lähinnä Euroopan eri maista. Tarkoituksena oli luoda katsaus tutkimuksen ja kuntoutuksen nykytilanteeseen. Lontoon Low Vision 2005-konferenssiin verraten monilla alueilla olikin tapahtunut suuri muutos. Silloin kehitteillä olleita hankkeita on toteutettu käytäntöön ja teknologian jatkuva kehitys mahdollistaa uusien sovelluskohteiden tutkimisen.

Sateinen Englanti vastaanotti ainoat suomalaiset osanottajat – Onervan näönkäytönohjaajatrion (Marja Lehmuskoski, Piia Puolanen, Antero Perttunen), jotka saapuivat perjantai-iltana majoitus- ja kongressipaikkana toimivaan Keble Collegeen läpimärkinä mutta onnellisina.

Monipuolista ohjelmaa ja esityksiä

Osallistujille jaettiin abstraktit monista luennoista. Tämä oli tärkeää, koska tilaisuudessa ei saanut ottaa valokuvia varsinkaan Power Point-esityksistä. Luentojen aihepiiri vaihteli elämisen laadusta, uusista arviointimenetelmistä, High Tech- ja Low Tech-välineiden käytöstä aina lasten kuntoutukseen, tutkimuksen nykytilaan ja moniammatilliseen näönkuntoutukseen. Jokaisen tiiviin esityksen jälkeen oli mahdollisuus muutamaan kysymykseen tai kommenttiin. Aktiivista keskustelua käytiin myös eettisistä kysymyksistä, liikkumistaidosta ja lukemisen arvioinnista.

Nykytutkimuksen kehittyneellä välineistöllä on mahdollista selvitellä korkeampien aivotoimintojen osuutta näkemisen vaikeuksissa. Tästä esimerkkinä on tappisolujen puuttumisen vaikutus muodon ja liikkeen havaitsemiseen eri valaistusolosuhteissa. Verkkoimplanteilla saadaan aikaan näköhavaintoja verkkokalvorappeumapotilailla. Keskustelua herätti toimenpiteen kannattavuus: implantin käyttöikä liikkuu jossain parin vuoden paikkeilla. Saksassa on vaihtovirtahoidolla saatu aikaan näkökenttäpuutosten vähenemistä näköhermovaurioissa. Vastausta haetaan nyt kiivaasti siihen, vaikuttaako hoito verkkokalvoon vai aivoissa vaurioituneisiin yhteyksiin. Tällä hetkellä ongelma on muna vai kana-tyyppinen: näemmekö verkkokalvon toiminnan vai aivojen tarjoamien yhteyksien ansiosta.

Innostuneita esityksiä kuultiin, esim. espanjalaiselta Fernando Vargas-Martinilta, joka vertaili varsinaisia apuvälineitä ja tavarataloissa tarjolla olevia kaikkien käyttämiä laitteita (iPad, televisio, videokamera, jne). Yhdistelemällä kaupoista saatavia laitteita päästiin melko hyvin toimiviin näkemistä helpottaviin ratkaisuihin.

Krister Inde on perustanut näköklinikan Jordaniaan – sillä edellytyksellä, että hänet vietiin tutustumaan Petran kaupunkiin. Hänen teoksestaan See Bad Feel Good on ilmestymässä uudistettu painos. Vanha painos löytyy tällä hetkellä netistä. Inde kritisoi voimakkaasti menneiden aikojen hyvää tarkoittavaa kuntoutusta. Hän haluaa olla varma siitä, ettei kenellekään enää käy kuten hänelle: hänet pakotettiin oppimaan pistekirjoitusta ja käyttämään valkoista keppiä, vaikka hän ei niitä tarvitse.

Oxfordiin tutustumiseen jäi hyvin vähän aikaa: kaksi iltakävelyä – ensimmäinen sateessa, toinen myöhään illalla. Ne tarjosivat kuitenkin mahdollisuuden maistaa pitkästä aikaa Fish and Chips-aterian. Konferenssiaterioihin tutustuminen herätti ajatuksen lisäopintojen suorittamisesta Keble Collegessa, jonka aamupalakin kertoo omaa kieltään: paistettuja kananmunia, uppomunia, kahta eri paistettua makkaraa, pekonia, paahtoleipää, oikeaa marmeladia ja jopa Marmitea.

Ylläolevasta on mahdollista päätellä, että matkan vaikein osuus oli vasta edessä: poistuminen kongressista ja englantilaisten lakujen löytäminen lentokentältä. Suoriuduimme molemmista melko hyvin. Suomessa odotti innovaatio: sähköinen passintarkastus maahan saavuttaessa. Passin lukemisen jälkeen astuttiin pieneen lasikoppiin, jossa kamera pälyili saapujaa pitkään ja hartaasti, mutta päästi lopulta maan rajojen sisäpuolelle. Olimme kaikki kotona noin yhden aikaan maanantai-aamuna tiiviin ja tehokkaan, mutta kaikin puolin mukavan matkan jälkeen.

Alan asiantuntijoiden yhteinen kokoontuminen mahdollistaa ajan tasalla pysymisen ja tiedon hyödyntämisen käytäntöön.

Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista.

Tilaa uutiskirje

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *