Mutsi ja faija eivät tajua – voisiko kyse olla älyn puutteesta?

Viime aikoina markkinoille on tullut hurja määrä erilaisia mobiilitehtäviä ja pelejä, joiden avulla mainospuheiden mukaan ihmiset voivat kehittää omaa tiedonkäsittelykykyään. Työmuistia harjoitetaan tehtävillä, joissa pitää lyhytaikaisesti pitää mielessä nähtyjä kuviosarjoja tai kuultuja sanoja. Päättelykykyä treenataan miettimällä, että mikä numero kuuluisi seuraavaksi numerosarjaan.  Näönvaraista hahmottamista jumpataan tehtävillä, joissa pitää miettiä, että miltä joku palikkarakennelma näyttäisi toisesta suunnasta.

Tekemällä näitä tehtäviä ihmiset kyllä tulevat paremmiksi juuri kyseisissä tehtävissä. Vielä on epäselvää, että näkyykö tämä kehitys laajemmin koulussa tai työelämässä pärjäämisessä. Sujuuko Ikea-hyllyn kasaaminen näppärämmin sen jälkeen kun on treenannut hahmottamista kännykkäpelillä?

Päättelykyky on kehittynyt vauhdilla

Ihmisten tiedonkäsittelyä arvioivia päättelytehtäviä ryhdyttiin tekemään 1900-luvun alkupuolella. Älykkyystutkija James Flynn havaitsi 80-luvulla, että länsimaissa uudet sukupolvet pärjäsivät keskimäärin paremmin kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa saman ikäisinä vastaavissa tehtävissä.

Vuosisadan aikana kehitys on ollut hurjaa. Nykymaailman keskiverto alakoululainen peittoaisi 1900-luvun alkupuolen aikuisen päättelytehtävissä. Niin kielellinen päättely kuin mukamas kulttuurivapaa näönvarainen päättely on kehittynyt. Sen vuoksi tehtäviä ja niiden vertailuaineistoja on pitänyt tasaisin väliajoin uusia.

Abstraktit käsitteet ja hypoteettinen ajattelu arkipäivää

Vuosisadan aikana koulutustaso on länsimaissa noussut. Työpaikat ovat älyllisesti vaativampia ja teknologiaa käytetään yhä enemmän. Näiden tekijöiden takia ihmiset ovat oppineet käyttämään paremmin abstrakteja käsitteitä ja luokittelemaan asioita abstrakteihin luokkiin. Esimerkiksi yhteiskuntaopin tunnilla maita jaotellaan demokratioihin ja diktatuureihin. Kumpaakaan näistä käsitteistä ei voi konkreettisesti osoittamalla määritellä.

Ihmisten kyky hypoteettiseen ajatteluun on kehittynyt.  Hypoteettisessa ajattelussa päättely ja seurausten arviointi tapahtuvat kuvitteellisissa skenaarioissa. Hypoteettisesta ajattelua kuvaa seuraava tehtävä: A) Oletetaan että Egyptissä ei ole kameleita. B) Kairo sijaitsee Egyptissä. C) Onko Kairossa kameleita?

Päättelykyvyn kehitystä voi myös selittää ravitsemuksen parantuminen ja lasten sairastavuuden väheneminen. Näiden tekijöiden parantuminen on mahdollistanut sen, että melkein kaikkien lasten aivojen biologiset kehitysolosuhteet ovat hyvät.

Kokonaisuudessaan päättelykyvyn kehitys on huikea esimerkki siitä, kuinka ihmisten aivot ja mieli muovautuvat kulttuurin vaatimusten ja elinolosuhteiden muuttuessa.

Yhdessä aikuisen kanssa

Flynnin mukaan älyllinen uteliaisuus ja aktiviteetit kehittävät hoksaamiskykyä. Lapsia kannattaa houkutella ottamaan selvää maailmasta ja siitä, kuinka asiat toimivat. Parhaiten tämä tapahtuu yhdessä ihmettelemällä ja selvittämällä. Sisältö voi olla mitä vain: Miksi tietty strategia on paras Clash of clans –pelissä? Miten kenttäratsastuksen pistelaskusysteemi toimii tai miten jäsenmaat saavat äänensä kuuluviin Euroopan parlamentissa? Lisäksi pitää luoda uskoa, että äkkiseltään hankaliltakin tuntuvat asiat voi oppia ymmärtämään, kun niihin perehtyy.

Teinien pettymykseksi on todistettu, että useissa länsimaissa päättelykyvyn nousu saavutti lakipisteensä jo heidän vanhemmillaan, eli 90-luvulla aikuistuneiden parissa. Jos mutsi ja faija eivät tajua, niin kyse on oltava jostain muusta kuin älyn puutteesta.

Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista.

Tilaa uutiskirje