Perustietoa kuulemisen vaikeuksista

Hymyileviä oppilaita kuplan sisällä.

Kuulovammaisuutta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Yläkäsitteenä termillä kuulovammainen oppilas tarkoitetaan yleensä lääketieteellisen näkökulman mukaisesti oppilasta, jolla on jonkinasteinen kuulonalenema. Sillä voidaan siis tarkoittaa sekä lievästi huonokuuloista että täysin kuuroa lasta tai nuorta. Suurin osa kuulovammaisista oppilaista on lievästi tai keskivaikeasti huonokuuloisia. Nykyään suurin osa kuuroista ja vaikeasti huonokuuloisista lapsista saa sisäkorvaistutteen (SI/CI).  Sisäkorvaistutteella ei saavuteta täysin normaalia kuuloa, mutta valtaosalla istutetta käyttävistä lapsista se mahdollistaa puhekielen oppimisen ja puheella kommunikoinnin kuulonvaraisesti. 

Huonokuuloiset oppilaat

Lievästi ja keskivaikeasti huonokuuloiset oppilaat pystyvät yleensä kuulemaan puhetta kuulokojeiden avulla ja kommunikoivat pääasiassa puheella, jonka tukena he käyttävät huuliolukua. Osa huonokuuloisista ja sisäkorvaistutetta käyttävistä oppilaista käyttää viitottua puhetta. Viitottu puhe on kommunikaatiomenetelmä, ei varsinainen kieli. Osalla huonokuuloisista oppilaista opetuksessa käytetään myös tukiviittomia puheen ymmärtämisen ja tuottamisen tukena. Tukiviittomisessa ei viitota kaikkia puhuttuja sanoja, vaan ainoastaan viestin merkityksen kannalta keskeiset avainsanat.  

Kuurot ja viittomakieliset oppilaat 

Kuuroille lapsille äidinkieli tai ensikieli on viittomakieli. Sosiokulttuurisesta näkökulmasta katsottuna kuurot ovat kieli- ja kulttuurivähemmistö. Monet kuurot käyttävätkin itsestään nimitystä viittomakielinen tai kuuro, ei kuulovammainen. Viittomakielinen oppilas voi olla myös huonokuuloinen, sisäkorvaistutetta käyttävä tai esimerkiksi kuurojen vanhempien kuuleva lapsi (CODA – Children of Deaf Adults), sillä viittomakieliseen yhteisöön kuulumisessa ratkaisevaa ei ole kuulon aste, vaan viittomakielen käyttö ja ryhmään samaistuminen. Viittomakieli ei ole samanlaista kaikissa maissa, vaan jokaisella maalla on yksi tai useampi kansallinen viittomakieli. Suomen kansalliset viittomakielet ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.  

Kuulonäkövammaiset oppilaat 

Kuulovamma voi joskus yhdistyä näkövammaisuuteen tai monitarpeisuuteen. Yleisin kuulonäkövammaisuutta aiheuttava oireyhtymä on Usherin syndrooma. Myös monet muut oireyhtymät kuten esimerkiksi Charge-oireyhtymä voivat aiheuttaa kuulonäkövammaisuutta. Osa kuulonäkövammaisista oppilaista käyttää kommunikoinnissaan taktiiliviittomista, mikä tapahtuu kädestä käteen viittoen.

Viittomakielisten lasten varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus 

 Viittomakielisten lasten varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä perusopetukseen liittyvistä asioista löytyy Opetushallituksen sivulta esitteet. Niissä kerrotaan viittomakielisten lasten ja oppilaiden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä, avustamispalveluista sekä eri oppiaineiden opetukseen liittyvistä näkökulmista. Kyseisistä esitteistä löytyy myös tietoa viittomakielisen oppilaan tulkitsemispalveluista ja tulkatussa opetuksessa huomioitavista asioista. 

Viittomakieliset lapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -esite.

Viittomakieliset oppilaat perusopetuksessa -esite.

 

Keskeisiä palvelumuotojamme

Käsi pitelee keltaista kuplaa.

Keskeisiä palvelumuotojamme kuulovammaisille oppilaille ovat ohjauskäynnit ja tukijaksot sekä räätälöidyt koulutukset kuulovammaisten lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Teemme valtakunnallisesti ohjauskäyntejä lasten ja nuorten lähiympäristöön eli päiväkotiin, kouluun ja kotiin. Voit tilata ohjauskäynnin alueellesi oppimisen ja kuntoutumisen asiantuntijoiltamme.

Lue lisää ohjauskäynneistä ja ota yhteyttä

Tarjoamme lisäksi perusopetuksen oppilaille opetus­suunnitelman mukaista viittomakielen opetusta verkkovälitteisesti. Tähän opetukseen osallistuu kuuro­ja, huonokuuloisia ja sisäkorvaistutetta käyttäviä oppilaita sekä kuurojen vanhempien kuulevia lapsia. 

Lähtökohtaisesti kuulovammaisen lapsen opetus tapahtuu aina oppilaan lähikoulussa ja kotikunta on vastuussa jokaisen oppilaan opetuksen järjestämisestä. Valteri täydentää kuntien palveluita ja toimii yhteistyössä eri tahojen kanssa. Katso täältä koko palvelutarjontamme.

Kuulovammaisen oppilaan tuki koulussa 

Kuulovamman vaikutus kielen kehitykseen ja sitä kautta sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja oppimiseen on aina yksilöllistä. Oppimisympäristöön liittyvien järjestelyjen lisäksi opetuksessa on erittäin tärkeää tukea kunkin kuulovammaisen oppilaan kielen kehitystä. Lisäksi huonokuuloisen ja kuuron oppilaan kohdalla tärkeänä osana tukitoimia on oman identiteetin tukeminen. Tämä korostuu erityisesti, jos lapsi tai nuori on ainoa viittomakielinen omassa varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen ryhmässään, jolloin viittomakielistä vertaisryhmää ei ole. 

Kuulovammaisen oppilaan tuen tarpeen määrittely on aina yksilöllistä ja yksilölliset erot ovat suuria. Jollakin lapsella tuen tarve on vähäistä, ja toinen tarvitsee tukea jatkuvasti ja monessa muodossa. Oppilaan aloittaessa koulupolkuaan ei tuen tarve välttämättä ole edes tiedossa. Tuen tarve ja tukimuodot eivät myöskään välttämättä säily samoina koko kouluaikaa. Olennaista kaikissa tuen vaiheissa on, että oppimisympäristössä käytetään kullekin oppilaalle sopivinta kommunikointitapaa tai kieltä; tukiviittomia, viitottua puhetta tai viittomakieltä.  Tehostetun tuen vaiheessa on todennäköistä, että yleisessä tuessa jo käytössä olevien tukitoimien lisäksi monikanavaiset työtavat, kuten huulioluku, visualisointi ja mahdollisesti myös sormiaakkosten käyttö eriyttävinä työtapoina korostuvat. Erityisen tuen piiriin ohjataan yleensä ne kuulovammaiset oppilaat, jotka tarvitsevat oppimisessaan moninaisia tukitoimia ja opetuksen järjestämisessä moniammatillista yhteistyötä.

Yleisimpiä huonokuuloisen tai sisäkorvaistutetta käyttävä oppilaan oppimisympäristössä tarvittavia muutoksia ovat luokkahuoneen akustiikan parantaminen ja hyvistä kuunteluolosuhteista huolehtiminen. Lisäksi huonokuuloisella oppilaalla on omien kuulokojeiden lisäksi todennäköisesti FM-laite, joka helpottaa kuuntelua ryhmässä. Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan tarvittaessa tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin. Todennäköistä on, että kuulovammainen oppilas tarvitsee ajoittain ennakoivaa tukiopetusta, jonka yhteydessä paneudutaan esimerkiksi uusien opiskeltavien aihepiirien käsitteistöön ja häntä ohjataan erilaisten oppimisstrategioiden käytössä.  

Huonokuuloisten ja kuurojen oppilaiden opetukseen sopivia materiaaleja verkkokaupassamme Valteri-Puodissa 

Monet Valterin tuottamista kielellisten taitojen tukemiseen tarkoitetuista materiaaleista soveltuvat erittäin hyvin kuulovammaisten oppilaiden opetukseen ja kuntoutukseen. KPL-kokosanamenetelmän materiaalit soveltuvat monen kuulovammaisen lapsen sana- ja käsitevaraston kasvattamiseen sekä myös lukemaan opettelun materiaalina silloin, kun äänne-kirjain menetelmä ei ole mahdollinen.

Tutustu Valteri-Puodin valikoimaan