Kun luokkaan tulee paljon tukea tarvitseva oppilas

Runsaasti tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla voi mieleen nousta ajatus siitä, onko minulla opettajana tai ohjaajana riittävästi keinoja tukea tämän oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Miten tämä lapsi voi oppia? Onko luokkani oikea paikka hänelle? Entä kuka osaa auttaa, kun en tiedä mitä tekisin?

Jokainen 7–18-vuotias oppilas on oppivelvollinen 

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi vammaisuuden perusteella. Suomessa lasten oikeus saada opetusta on kirjattu sekä perustuslakiin (731/1999, 16 §) että perusopetuslakiin (628/1998, 30 §). Vakinaisesti asuvat 7–18-vuotiaat ovat siis oppivelvollisia.

Oppivelvollisuudesta säädetään tarkemmin oppivelvollisuuslaissa (1214/2020).  Kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014, 62) mukaan laadukas opetus on perusta oppilaan oppimiselle ja hyvinvoinnille.

Opetuspaikka voi vaihdella kunnan järjestämismahdollisuuksien mukaan

Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat opiskelevat toiminta-alueittain. Toiminta-alueittaista opetusta järjestetään niille oppilaille, joiden oppiminen oppiaineittain yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti ei ole heidän etunsa mukaista. Opetuspaikan valintaan vaikuttavat kunnan opetuksen järjestämisvaihtoehdot ja oppimisympäristön soveltuvuus oppilaalle. Onnistuneita ratkaisuja on monenlaisia.

Hyvä oppimisympäristö motivoi harjoittelemaan taitoja, jotka mahdollistavat oman iän ja toimintakyvyn mukaiseen opetukseen osallistumisen sekä tukee oppilaan tarvitsemien apuvälineiden käytettävyyttä kouluarjessa. Oppimisympäristö on toimiva, kun se mahdollistaa oppilaalle hänelle asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamisen.

Tavoitteena saavutettavissa olevat taidot

Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetus suunnitellaan niin, että lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Suunnittelun pohjana on oppilaan taitotason arviointi – mitä hän jo osaa ja mitä hänen tulisi oppia seuraavaksi?

Tärkeää on selvittää oppilaan luontevin tapa oppia ja miten hän omaksuu uusia asioita. Tässä apuna ovat oppilaan hyvin tuntevien henkilöiden tekemät havainnot toimintakyvystä sekä soveltuva arviointimateriaali. Oppilaan koulupäivä sisältää yhteisiä hetkiä, joissa jokaisella on omat tavoitteet. Kuinka opetuksessa huomioidaan yksilö ryhmässä? Kuinka tuetaan yksilöä toimimaan osana ryhmää?

Entä oppilashuollon rooli?

Oppilashuollon tarkoitus on omalta osaltaan edistää ja ylläpitää oppilaan oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Miten koulussa voidaan rakentaa sellaista oppilashuollon osaamista, joka tukee myös toiminta-alueittain opiskelevia oppilaita?

Vammaispalvelun, lähiterapeuttien ja esimerkiksi erikoissairaanhoidon asiantuntemus täydentää oppilashuollon asiantuntemusta. Moniammatillista tukea oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin saa myös Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista.

 

Lue toiminta-alueittaisesta opetuksesta lisää erityispedagogiseen tutkimukseen ja koulutuksen arviointiin keskittyvän verkkolehti e-Eerikan teemanumerosta.

Lisätietoa toiminta-alueittaisesta opetuksesta löydät myös Opetushallituksen verkkosivuilta sekä VIP-verkoston teemasivulta.

Voisivatko Kukka-Maaria ja Päivi sekä muut Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin moniammatilliset asiantuntijat olla avuksi juuri sinun arjessasi? Tutustu palveluihimme, joita tarjoamme valtakunnallisesti kunnille ja lähikouluille, ja tilaa ohjauskäynti ottamalla meihin yhteyttä.

Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista.

Tilaa uutiskirje

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *