Blogi: Kohti lempeämpää katsetta

Voimauttava valokuva on Miina Savolaisen kehittämä, terapeuttisesti suuntautunut sosiaalipedagoginen menetelmä. Verbaalisten keinojen ollessa riittämättömät Miina lähti lastensuojelutyötä tehdessään etsimään keinoja, joilla saataisiin lapset ja nuoret jälleen uskomaan omaan arvokkuuteensa ja rakastettavuuteensa. Syntyi projekti, joka sai nimekseen Maailman ihanin tyttö. Tänä päivänä tuo projekti ja samaa nimeä kantava kirja on palkittu ja laajalti tunnettu.

Olemme tulleet sellaisiksi, millaisten katseiden alla olemme kasvaneet

Vaikka puhutaan valokuvamenetelmästä, ovat valokuvat vain menetelmän ulospäin näkyvä osa. Välineenä tässä menetelmässä ovat katseet ja näkemisen tapa. Meistä jokaisella on tarve tulla näkyväksi, nähdyksi ja rakastetuksi omana itsenämme. Voimauttavassa valokuvauksessa ajatellaan, että näkyminen on metaforista; se mikä on kuvattu, on arvokasta ja tärkeää muistaa. Kääntäen: ovatko he, joista ei ole kuvia, näkymättömiä tai vähemmän arvokkaita?

Jokainen, jolla on yksikin omakohtainen kokemus syvään viiltävästä, mitätöivästä katseesta, voi kuvitella miltä tuntuu, jos on elämässään jäänyt tyystin vaille hyväksyviä tai rakastavia katseita. Lohdullista on, että mm. voimauttavan valokuvan kautta voi uudelleenrakentaa käsitystä itsestään ja saada korjaavia kokemuksia nähdyksi tulemisesta.

Vallankäytön purku, itsemäärittelyn oikeus ja dialogisuus

Voimautumisella tarkoitetaan sisäistä voimantunteen kasvua. Onnistuakseen voimauttava prosessi vaatii ihmisestä itsestään lähtevän sykäyksen; voimaa ei voi toiselle antaa, eikä toista voimauttaa. Prosessissa voidaan olla tukena, mutta se, mikä toiselle on voimauttava kokemus, on meille loppuun asti arvoitus, toisen maailma aina tuntematon. Voimauttavassa valokuvassa käännetään valokuvauksen valta-asetelma päälaelleen; valta annetaankin kuvan päähenkilölle. Hänellä on oikeus päättää missä ja miten hän haluaa itseään kuvattavan, mitä hän haluaa kuvilla itsestään näyttää ja millaisilla kuvilla omaa tarinaansa rakentaa. Menetelmän keskiössä oleva hyvän näkyväksi tekeminen on jotain, mitä ei voi toisen puolesta määritellä. Jokaisen täytyy saada tehdä se itse, omista henkilökohtaisista kokemuksistaan lähtien.

Kuvaustilanteen vuorovaikutus ja dialogisuus ovat voimauttavan valokuvan pääelementtejä. Kuvaaja ja päähenkilö ovat tasavertaisia ja heidän välillään tulee vallita ehdoton luottamuksen ilmapiiri. Kuvaaja antaa itsensä aitona ja läsnä olevana päähenkilön palvelukseen. Hänen tehtävänsä on toimia pelinä, katsoa lempeästi ja sanallistaa näkemänsä arvokas ja hyvä. Olipa toisen maailma itselle kuinka vieras ja outo tahansa, olisi omat ennakkokäsitykset pystyttävä laittamaan syrjään ja kohdattava toinen tasavertaisena rinnalla kulkijana.

Myös kuvien katsomiseen ja itselle merkityksellisten kuvien valintaan pätee sama itsemäärittelyn oikeus ja arvostavan palautteenannon henki. Koska jokainen katselee valokuvia omaan historiaansa ja omiin kokemuksiinsa peilaten, ei yhtä oikeaa tulkintaa kuvista ole. Joskus voi käydä niin, että valokuvaa tärkeämmäksi muodostuukin se, mitä on sanottu ja kuultu kuvaustilanteessa tai kuvia katsellessa. Tiettyyn valokuvaan kiteytyy tämän hetken muisto. Valokuvan voima perustuukin sen totuudellisuuteen, kykyyn tehdä näkyväksi se hyvä ja arvokas, joka on ehkä piilossa tai hautautunut toisten haavoittavien katseiden ja sanojen alle. Kun sen hyvän näkee kuvassa, siihen voi alkaa uskoa ja se vahvistuu.

Ammatillisuus

Ammatilliselta kannalta voimauttava valokuvan lähestymistapa poikkeaa totutusta; ammatillisuus nähdään vastavuoroisempana, rakkaudellisena. Sen sijaan, että piiloudumme ammatillisuuden taakse, olisi meidän kerta toisensa jälkeen luovuttava toisen puolesta tietämisestä ja kestettävä se, ettemme ammattilaisena tiedä, mikä on toiselle parasta. Koulumaailmassa, arvioinnin ja diagnoosien viidakossa, pitäisi pystyä tarjoamaan aitoa läsnä-oloa ja korjaavia kokemuksia nähdyksi tulemisesta. Helppoa se ei välttämättä ole, mutta kokeilemisen arvoista kyllä.

Mitä ja miten?

Voimauttavan valokuvan menetelmässä töitä voidaan tehdä erilaisten teemojen ympärillä. Työskentelytapoja on niin ikään useita erilaisia, esimerkiksi vanhojen albumikuvien kanssa työskentely, omakuvat tai kuvaustilanteen vuorovaikutus. Voimauttava valokuvaus sopii sekä yksilön identiteettityön välineeksi että perheen, työyhteisön tms. ryhmän työvälineeksi. Menetelmä ei ole pelkkää valokuvausta ja albumikuvia, menetelmän ajatuksia voi pohdiskella myös jokapäiväisissä arjen kohtaamisissa. Tärkeintä on, että valitaan katsoa toisin; pyritään ongelmakeskeisyyden sijaan tuomaan näkyviin se hyvä, joka voi olla vielä hyvin pientä, tiukasti piilossa ja vaikeasti esiin houkuteltavissa. Kaiken aikaa luotetaan kuitenkin siihen, että kun hyvä saadaan näkyväksi, alkaa se kasvaa, vahvistaa itseään.

Voimauttavan valokuvan menetelmän käyttö vaatii perusteet –tason koulutuksen käymisen. Oma valokuvallinen prosessi on käytävä läpi, jotta voi tehdä töitä asiakkaiden kanssa.

Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista.

Tilaa uutiskirje

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.