Kuka tahansa meistä voi jossain elämäntilanteessa ja hetkessä käyttäytyä haastavasti ja menettää tilanteen hallinnan. Haastavaa käyttäytymistä ja haastavia tilanteita esiintyy kuitenkin useammin niiden henkilöiden keskuudessa, joilla on jokin kehityksellinen neuropsykiatrinen oireyhtymä kuten autismikirjo, aktiivisuuden ja/tai tarkkaavuuden häiriö (ADD,ADHD), monimuotoinen oppimisen ja kehityksen häiriö tai kehitysvamma. Haastavan käyttäytymisen muodot ja tilanteet ovat moninaisia. On itsensä, ympäristön sekä toisten ihmisten vahingoittamista, on puhumattomuuteen ja syömättömyyteen sulkeutumista, huutamista ja riehumista.
Usein osaamme etsiä ja luoda ratkaisuja, joilla saamme oman käyttäytymisemme hallintaan. Samoin löytyy apua ja keinoja haastavasti käyttäytyvien lasten ja nuorten pulmiin. Mikäli oppilas käyttäytyy haastavasti, koulun tehtävänä on etsiä pedagogian ja kasvatuksellisen kuntoutuksen ratkaisuja ja uusia toimintamalleja sekä kokeilla niitä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti käytännössä. Samoja keinoja soveltamalla voidaan käyttäytymisen ja itsesäätelyn pulmissa auttaa niin pieniä päiväkoti-ikäisiä, koululaisia kuin aikuisiakin.
Joskus työssä tarvitaan ulkopuolista ammattilaista, jonka tarjoama konsultoiva ja ohjauksellinen tuki auttaa säilyttämään ja löytämään rahtusen innostusta ja iloa haastavassakin tilanteessa. Keskeiset tarjoamamme tukimuotomme tällöin ovat ohjauskäynti ja tukijakso. Yksikin ohjauskäynti voi riittää, mutta joskus on viisaampaa suunnitella koko lukuvuoden työskentelyä tukeva ohjauskäyntien sarja tai yksilöllisesti suunniteltu tukijakso, joka voi toteutua osittain oppilaan omalla paikkakunnalla ja osittain Valteri-koulussa. Tukijakson ja ohjauskäynnin rinnalla myös tukikeskustelu voi tarjota ratkaisuja haastaviin tilanteisiin.
Haastavaan käyttäytymiseen liittyy aina stressiä ja kuormittuneisuutta, joka tarttuu usein henkilöstä toiseen. Haastavat tilanteet voivat vangita koko lähipiirin. Pelko, salailu, eristäytyminen, pakeneminen, tottuminen ja liioittelu kahlitsevat. Välinpitämättömyyteen ja toivottomuuteen ei kuitenkaan pidä vaipua, vaan suunnata katse syiden miettimiseen ja sen jälkeen nopeasti ratkaisujen etsintään. Valteri-yhteistyöstä voi löytyä tukea tähän tilanteeseen. Kasvatuksellisen kuntoutuksen keinot ovat kuitenkin yksinkertaisia ja kaikkien käytettävissä. Pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti toteutettuina niissä on tehoa. Seuraavassa muutamia ydinkeinoja:
- yhteiset pelinsäännöt
- yhteistyö huoltajien kanssa
- strukturointi, ennakointi ja visualisointi
- aistitoimintojen erilaisuuden huomiointi
- oppimisympäristön muokkaaminen
- oikea-aikainen palkitseminen
- liikunta
Haastavien tilanteiden ennakointi ja ennaltaehkäiseminen sekä myönteisen käyttäytymisen tukeminen ovat hyviä lähtökohtia auttaa lasta ja nuorta oppimisen polulla. Positiivinen pedagogiikka ja tunnetaitokasvatus sisältyvät sekä koulun että varhaiskasvatuksen tapoihin tukea oppilaita käyttäytymisen pulmissa. Yksinkertaisesti ajateltuna käyttäytyminen on kimppu arkisia taitoja, joita harjoitellaan läpi elämän. Perheen lisäksi varhaiskasvatuksella ja koululla on valtavat mahdollisuudet opettaa ja tukea lasta ja nuorta niin käyttäytymiseen, tunteiden ilmaisuun kuin itsesäätelyyn liittyvissä asioissa.
Työntekijöille (varhaiskasvatus, koulut, asumisyksiköt) tarjoamme koulutusta ja työnohjausta. Koulutukset räätälöimme mielellään yhteistyössä palvelun tilaajan kanssa.
Valteri-Puodista löytyy käytännönläheistä kirjallisuutta ja oppimateriaalia aiheesta.