Autismikirjon häiriöissä erilaisuutta ilmenee
- sosiaalisessa kommunikaatiossa (vaikeuksia sekä sanallisessa että sanattomassa viestinnässä)
- sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (esim. vaikeus solmia kehitysiän mukaisia ystävyyssuhteita, vaikeuksia tunnistaa tai ymmärtää muiden ihmisten tunnetiloja ja tunteita sekä ilmaista omiaan)
- rajoittuneet tai toistavat mallit käyttäytymisessä (esim. rutiinit, rituaalit, aistitoiminnot, mielikuvitus jne.)
Autismikirjossa on kysymys neurobiologisesta oireilusta, jossa kaikilla autismikirjolaisilla on ylläolevat vaikeudet, mutta ne voivat ilmetä hyvin eriasteisena sekä muutoinkin hyvin eri tavalla kirjon ihmisillä.
Autismikirjon häiriössä suurimmat ryhmät ovat Aspergerin oireyhtymä ja lapsuusiän autismi. Diagnoosimuutos astuu näillä näkymin Suomessa voimaan vuonna 2022 (ICD-11), jolloin diagnoosinimikkeeksi muuttuu autismikirjon häiriö, joka sisältää mm. nykyisistä diagnooseista lapsuusiän autismin ja Aspergerin syndrooman.
Lapsuusiän autismista käytetään arkikielessä usein vain sanaa autismi. Arkikielessä Aspergerin oireyhtymästä käytetään usein lyhennettä AS. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä vaikuttavat monella tavoin vuorovaikutukseen, kommunikointiin, joustavuuteen, oppimiseen ja aistikokemuksiin.
Vuorovaikutuksen erilaisuus voi näkyä esimerkiksi AS-henkilöillä ystävien puutteena tai vaikeutena ymmärtää toisen henkilön ajatuksia. Lapsuusiän autismissa vuorovaikutuksen pulmat voivat johtaa haluun olla yksin tai vaikeuksiin kiinnittää toisen ihmisen huomiota tai siihen että on vaikea ymmärtää mikä on sosiaalisesti hyväksyttävää.
Kommunikoinnin vaikeuksien vuoksi AS-lapsi saattaa puhua omasta kiinnostuksen kohteestaan pitkään eikä huomaa, että toinen ei ole kiinnostunut samoista asioista. Autistisella lapsella kommunikointivaikeudet voivat näkyä esimerkiksi niin, että hän ei puhu ollenkaan, mutta oppii käyttämään kuvia kommunikoidessaan.
Joustavan ajattelun vaikeudet voi näkyä juuttumisena tiettyihin toimintatapoihin: syömään aina lauantaisin pitsaa, käyttämään aina samaa saippuaa, pitämään aina samoja housuja tai kulkemaan tiettyä samaa reittiä ulkona.
Autismin kirjoon liittyy usein myös aistien yli- ja aliherkkyyksiä kuulo, tunto-, maku-, haju- ja näköaistin alueilla. Esimerkiksi ruoka-aineiden valikoivuus voi johtua aistien yli- ja aliherkkyydestä. Esimerkiksi osalla autismikirjolaisista tietyt äänet voivat tuntua epämiellyttäviltä tai jopa kivuliailta. Toisaalta joku henkilö, joka on autismikirjolla, voi nauttia äänen tuottamisesta soittimilla, äänellä tai vaikka palikoilla.
Autismikirjon henkilöillä on myös paljon vahvuuksia. Monet ovat äärimmäisen tunnontarkkoja, huolellisia ja tarkkoja yksityiskohdista. Moni pystyy keskittymään pitkään yhteen asiaan mistä on kiinnostunut. Erityiset mielenkiinnonkohteet eli EKKOT tuovat usein iloa autismikirjolaisen elämään. Erityiset kiinnostukset kohteet voivat olla tavallisiin aiheisiin tai sitten hyvin epätavallisia joko määrältään, laadultaan tai alkamisiältään. Kiinnostuksen kohteet voivat olla pitkään samoja tai vaihdella.
Ilmaisuja autistiset piirteet ja Asperger-piirteet käytetään kuvaamaan arkikielessä sitä, että jollakulla on selvästi autismikirjoon kuuluvaa käyttäytymistä, mutta diagnoosikriteerit eivät täyty.
Keskeisiä palvelumuotojamme ovat ohjauskäynnit autismikirjon oppilaiden asioissa hänen lähiympäristöönsä eli kouluun, päiväkotiin ja kotiin. Tukikeskusteluilla tuetaan nuorta itseään esimerkiksi oman erilaisuuden hyväksymisessä. Lisäksi voidaan arvioida autismikirjolaisille soveltuvilla pedagogisilla arvioinneilla lapsia ja nuoria. Sosiaalisten taitojen ryhmät on tarkoitettu niille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat vuorovaikutustaitojen harjoittelua.
Tarjoamme autismikirjosta monipuolisesti koulutusta sekä työntekijöille että perheenjäsenille. Koulutusta järjestetään sekä tilauskoulutuksina asiakkaan pyynnön mukaan räätälöitynä, että valmiina kalenterikoulutuksina. Autismikirjon asiantuntijakoulutus on jo vuosia ollut sopiva koulutus heille, joilla on jo perustiedot autismista ja haluaa saada työhönsä lisää autismikirjon ymmärrystä toisten samanhenkisten osallistujien kanssa.
Työnohjausta voi myös tilata työpaikoille, joissa työskennellään autismikirjolaisten kanssa. Työnohjaus voi olla case-tyyppistä tai laajemmin yhdessä sovittaviin tavoitteisiin tähtäävää.
Lisäksi tuottamistamme materiaaleista (kirjat, dvd-levyt) saa ideoita tukea suunniteltaessa. Lisätietoa löytyy Valteri-Puodista.
VR-teknologia auttaa autismikirjon oppilasta arjessa: https://www.valteri.fi/blogi/
Tukea autismikirjon oppilaan koulunkäyntiin: https://www.valteri.fi/nettikahvila/