Valterin havaintojen mukaan oppimisen tuen suurin ongelma ei ole aina resurssien puute, vaan se, että moni lapsi pääsee avun piiriin turhan myöhään.
Opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Valterissa kuulemassa, miltä oppimisen tuen uudistus näyttää koulujen arjessa. Valterin mukaan suurin haaste ei aina ole resurssien puute vaan tuen käynnistymisen viivästyminen.
Oppimisen tuen uudistus on ollut täysimääräisesti voimassa vasta kaksi kuukautta. Viime vuoden aikana uudistusta on viety kuntien ja koulujen arkeen, mutta Valterin kokemuksen mukaan monen lapsen haasteisiin päästään käsiksi edelleen liian myöhään.
Valtakunnallisena oppimisen tuen keskuksena Valteri kohtaa vuosittain yli 200 kunnan ammattilaisia ja heidän kouluissaan ja varhaiskasvatusyksiköissään olevia lapsia ja nuoria kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin haasteissa.
Yleisimmät yhteydenottojen syyt liittyvät tällä hetkellä koulunkäyntikykyyn, kouluakäymättömyyteen, neurokirjon oppilaiden tukemiseen sekä käyttäytymisellä oireileviin lapsiin.
– Monen oppilaan kohdalla huomaamme, että yhteydenotto Valteriin olisi saanut tulla jopa pari vuotta aikaisemmin. Mitä aikaisemmin tuki käynnistyy, sitä paremmin voimme ehkäistä haasteiden kasautumista. Turhan usein olemme mukana vasta sitten, kun ongelmat ovat jo kasvaneet erittäin suuriksi, Valteri-koulu Skillan rehtori ja Valterin kunnille suunnatuista ohjaus- ja konsultaatiopalveluista vastaava Petra Willamo sanoo.
Oppilaiden tuen tarve ei läheskään aina ole vain oppimiseen liittyvää, vaan haasteina yhä useammin näkyvät heikkoudet koulunkäyntikyvyssä, ryhmään liittymisen taidoissa tai koulutyöskentelyssä.
Kouluakäymättömyys koskettaa yhä useampaa perhettä
Kouluun kiinnittyminen oli yksi keskeisistä teemoista opetusministerin vierailulla. Valterin ohjaus- ja konsultaatiopalveluissa kouluakäymättömyys kuuluu tällä hetkellä yleisimpiin kysymyksiin, joihin kunnat etsivät tukea.
Valterin viime lukuvuonna toteuttamassa Kiva kun tulit -pilotissa etsittiin keinoja katkaista oppilaiden kouluakäymättömyyden kierre. Pilotin päätteeksi lähes 70 % oppilaista jatkaa tällä hetkellä opintojaan joko omassa lähikoulussaan tai siirtyi onnistuneesti toiseen asteen opintoihin.
– Valterin määräaikaisen koulupaikan hyöty voi välillä olla jo siinä, että oppilaan toimintaympäristö muuttuu. Joskus maisemanvaihdos tuo oppilaalle uuden alun ja käynnistää muutoksen oppilaan omissa toimintatavoissa. Vahvuutenamme on myös monialaisten ammattilaisten verkosto, jolloin oppimista tukeva kuntoutuminen tuo uudenlaista näkökulmaa ja verkostoa oppilaan koulupäivien ja oppimisen tueksi, Valteri-koulu Ruskiksen rehtori Minna Rouste taustoittaa.
– Yksikään lapsi ei saa pudota koulupolulta. Oppimisen tuen lakiuudistuksen lisäpainotus liittyi nimenomaan ryhmässä tapahtuvaan tukeen. Jos ryhmäkohtainen tuki ei riitä, lapsella on edelleen oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin, opetusministeri Anders Adlercreutz korostaa.
Adlercreutz tutustui Valterin valtakunnalliseen toimintaan vierailemalla Helsingin toimipisteellä maanantaina 19.10.2026.
