Kun lapsi käyttäytyy haastavasti, on aikuisten tehtävänä etsiä tilanteeseen sopivia ratkaisuja ja uusia toimintamalleja. Samoja keinoja ikätasoisesti soveltamalla voidaan käyttäytymisen ja itsesäätelyn pulmissa auttaa niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin.
Kaikki käyttäytyminen on viestintää – käytöksellä reagointi voi viestiä hädästä. Kun ymmärrämme tämän, suhtautumisemme haastavaan käyttäytymiseen voi muuttua. Emme silloin näe sitä meitä vastaan suunnatuksi, emmekä näin ota asioita henkilökohtaisesti. Tämän ymmärryksen myötä pystymme paremmin keskittymään käyttäytymisen taustalla olevien tekijöiden selvittämiseen, toiminnan suunnitteluun ja käyttäytymisen hallintaan.
Ymmärrys ja kohtaaminen keskiössä
Joskus pienetkin vastoinkäymiset voivat mullistaa arjen ja reaktiot voivat olla rajuja suhteessa tapahtuneeseen. Kyse on usein hermoston ylikuormituksesta tai puutteellisista säätelytaidoista. Käytöksellä reagoinnin taustalla voi olla myös yksilöön, vanhemmuuteen ja kotiin, ympäristöön, henkilökunnan osaamiseen ja kyseiseen hetkeen liittyviä asioita.
Kun lapsi käyttäytyy haastavasti, saatamme odottaa ja toivoa hänen muuttavan käyttäytymistään. Meidän aikuisten on kuitenkin helpompi muuttaa omaa käyttäytymistämme sen sijaan, että odotamme muutosta lapselta. Kun tiedostamme, että kaikki käyttäytyminen vaikuttaa toiseen, pystymme kohtaamaan lapset paremmin ja toimimaan heille kanssasäätelijänä.
Konkretian kautta eteenpäin
Käytöksellään oireilevien oppilaiden hyvä oppimis- tai toimintaympäristö voi helpottaa ja vahvistaa toimintakykyä. Vastaavasti huonosti tukeva ympäristö voi heikentää kykyä säädellä tunteita ja käyttäytymistä. Neuromoninaisilla oppilailla tai lapsilla varhaiskasvatuksessa itsesäätelyn taidot ovat usein vasta kehittymässä, ja sen vuoksi oppimisympäristön pitäisi perustua seuraaviin kulmakiviin.
- Ensinnäkin kaiken opetuksen ja päivän kulun tulee olla selkeää ja ennakoitavaa niin laajassa mittakaavassa kuin myös jokaisella oppitunnilla ja joka tehtävässä. Suunnittelu ei vie enempää aikaa, vaan kysymys on siitä, että ymmärretään oppilaan vahva tarve tietää mitä tulee tapahtumaan. Kerrotaan ja ennakoidaan tulevat asiat visuaalisesti kirjoitetuin sanoin tai kuvin puhutun kielen lisäksi.
- Toiseksi oppimisympäristön tulisi olla aistiystävällinen tai aistiesteetön. Erityisesti neuromoninaisia oppilaita kuormittavat monet äänet, hajut, maut ja kosketukset päivän aikana. Joillekin jo yksi kova ääni voi olla niin kuormittava, että hän reagoi käyttäytymisellään muiden mielestä negatiivisesti siihen, vaikka hänen näkökulmastaan hän saattoi vain pyrkiä pois tilasta, jossa kova ääni kuului. Joillekin koko päivän ajan läsnä olevat kuormittavat aistimukset ylittävät lopulta kynnyksen reagoida.
- Kolmantena onkin erittäin tärkeä selvittää, mitkä asiat kuormittavat ja erityisesti mitkä palauttavat. Kuormitusta vähentävien keinojen lisääminen koulupäivään on ensiarvoisen tärkeää käyttäytymisellään reagoivien oppilaiden kohdalla. Usein käytöksellään oireilevat ovat itse hyvin stressiherkkiä ja olennaista onkin miettiä, miten näiden lasten mielen hyvinvointia voidaan lisätä. Kun stressitaso ei nouse liian korkealle vaan pysyy optimaalisella tasolla, lapsi hallitsee myös käyttäytymistään.
Turvallisessa ympäristössä annetaan tilaa onnistua
Sosiaalisesti turvallinen ympäristö antaa mahdollisuuden harjoitella tunne- ja sosiaalisia taitoja tutussa ympäristössä sellaisten aikuisten läsnä ollessa, jotka tukevat lasta ja iloitsevat hänen osaamisestaan. Vahvuuksiin keskittyminen oppimisympäristössä auttaa lasta toimimaan hänelle parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Tärkeää on myös pohtia, että millainen käyttäytyminen on sellaista, johon aikuisten tulisi puuttua. Onko käyttäytyminen erilaista kuin muilla lapsilla, mutta esimerkiksi neuromoninaiselle oppilaalle tavanomaista hänen erityisyyteensä liittyvää käyttäytymistä? Kaikkeen mikä aiheuttaa vaaraa, tulee luonnollisesti puuttua.
Tule kuulemaan lisää Kuntamarkkinoille 16.–17.9.2026
Tervetuloa ständillemme 3S15 juttelemaan ratkaisuista oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin sekä kuulemaan monialaisen yhteistyön kokemuksista.
Voit käydä myös kuuntelemassa asiantuntijoidemme puheenvuoroja:
Ke 16.9. klo 12.30–12.50 Ryhmäkohtaiset oppimisen tuen keinot – monialaisen yhteistyön mahdollisuudet, tilassa A3.1. Asiantuntijoina Niina Laitinen ja Taina Kinnunen.
To 17.9. klo 10.30–10.50 Käytöksellään reagoivat lapset varhaiskasvatuksessa, tilassa A3.2. Asiantuntijoina Katri Rinne ja Mirjami Ylikojola.
Tutustu täältä Kuntamarkkinoiden ohjelmaan tarkemmin.
Katso koko palvelutarjontamme lasten kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi.
