Kuvaus
Opas liikuntatuntien suunnitteluun ja liikuntalajien soveltamiseen opetusryhmässä huomioiden oppilaat, jotka ovat sokeita tai heikkonäköisiä.
Liikunta on oppiaine, jolla on parhaimmillaan paljon suotuisia vaikutuksia lapsen ja nuoren elämään. Se voi vahvistaa sosiaalisia suhteita samanikäisiin nuoriin, antaa liikunnan iloa ja riemua sekä opettaa taitoja, joista oppilas hyötyy lopun elämänsä. Alakoulun ja yläkoulun liikunnan haasteena on oppilaiden erilaisuus taidoissa ja asenteissa. Oppilas, jolla on näkövamma, voi kokea haasteita sijoittumisessa oman koulun liikuntaryhmään. Muun liikuntaryhmän heterogeenisyys ja ryhmän koko asettavat haasteita yhdessä liikkumiselle.
Oppaan tavoitteena on avata mahdollisuuksia sille, että näkövammainen oppilas pääsee osallistumaan mahdollisimman paljon liikkumiseen yhdessä muun liikuntaryhmän kanssa. Näkövamma eristää helposti muista oppilaista. Liikuntatunneilla on mahdollisuus tukea ryhmään kuulumista. Näkövammaisen oppilaan liikunnan tarve on samanlainen kuin muillakin samanikäisillä. Usein näkövammainen liikkuu kuitenkin vähemmän kuin näkevä, sillä hän ei pysty harrastamaan liikuntaa yhtä itsenäisesti kuin ikäisensä.
Hyvä tavoite on, ettei näkövammainen oppilas jää koululiikunnassa sivusta seuraajaksi tai kahdestaan avustajan kanssa liikkujaksi, vaan että hänen olisi mahdollista osallistua liikuntaan muiden oppilaiden kanssa. Tavoite sosiaalisesta kanssakäymisestä muun ryhmän kanssa on huomioitu liikunnan opetussuunnitelmissakin. Tuon tavoitteen kanssa saa ja pitääkin käyttää tervettä maalaisjärkeä. Kun jokin laji on liian raju tai vaarallinen yhdessä toisten kanssa tehtäväksi, yksilölliset ohjelmat ovat toki välillä paikallaan.
Tämä on maksuton, tulostettava pdf-materiaali.
Tekijä: Satu Niemelä (uudistettu versio Satu Niemelän 2018 julkaistusta teoksesta Näkövammaisen oppilaan koululiikunnan soveltaminen)
Julkaistu: 2025
