Kuuntele podcast täältä.
Tekstivastine:
Minna: Minun nimeni on Minna Vuolukka.
Jaana: Ja minä oon Jaana Veteläinen, ja me ollaan ohjaavia opettajia Valterissa. Me jutellaan nyt ohjauskäynneistä varhaiskasvatukseen. Kerropa Minna, miten sinne päiväkotiin voi saada ohjauskäynnin?
Minna: Ohjauskäyntiin voi tulla pyyntö sieltä päiväkodista. Se on sovittu yleensä yhdessä huoltajien kanssa tai sitten se voi olla vaikkapa jonkun foniatrian poliklinikan suosituksesta, on suositeltu Valterin palveluja. Ja joskus huoltaja voi olla suoraan yhteydessä Valteriin, mutta aina toimitaan sitten yhteistyössä sen varhaiskasvatuksen järjestäjän ja päiväkodin kanssa siinäkin tapauksessa. Ja maksusitoumus siihen ohjauskäyntiin haetaan aina varhaiskasvatuksen järjestäjältä. Jaana, miksi ohjauskäyntejä tehdään ja ketkä niitä Valterissa tekee?
Jaana: Meillä Valterissahan on paljon opetuksen ja kuntoutuksen ammattilaisia, ja meillä on paljon kokemusta erilaisten oppimisen pulmien ja opetuksen järjestämiseen liittyvien asioiden suunnittelemisesta ja erilaisista ratkaisuista. Ja ohjauskäyntipyyntöjä tulee esimerkiksi kielen kehitykseen liittyviin asioihin, yleensä kun lapsella on laajempia haasteita vuorovaikutuksessa. Ja sitten voi olla erilaisia käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteita, jotka nousee esille ja vaikeuttaa sitä ryhmässä toimimista. Sitten on pyyntöjä, että halutaan ulkopuolisen toimijan tai ja asiantuntijan näkemystä siihen, että miten lasta, perhettä ja niitä tiimin työntekijöitä voitaisiin tukea ja miten voitas helpottaa sitä arjen sujumista. Se ohjauskäynti voi olla yksittäiseen lapseen kohdistuva tai sitten se voi olla semmonen oppimisen tuen ryhmäohjaus. Oppimisen tuen ryhmäohjaus voi olla esimerkiksi ihan kartottava käynti ja sille voi olla tarvetta esimerkiksi tapauksessa, että kunnassa ei ole saatavilla riittävästi varhaiserityisopetuksen palveluja. No mitäs siellä ohjauskäynnillä sitten oikein tapahtuu?
Minna: Semmosella käynnillä, mikä kohdistuu siihen yksittäiseen lapseen, niin sen kyseessä olevan lapsen asiat on aina keskiössä ja silloin voidaan miettiä kohdennettuja toimenpiteitä ja yksilöllisiä materiaaleja. Voidaan esimerkiksi ohjata viittomien ja kuvien käyttöön, voidaan miettiä leikinohjauksen keinoja ja mahdollisuuksia sen vuorovaikutuksen haasteiden tukemisessa, ja miten esimerkiksi ennaltaehkäistään haastavien tilanteiden syntymistä ja opetellaan ennakoimaan sitten niitä tilanteita.
Ja ajatuksena on, että ulkopuolisen silmin tarkastellaan uusia mahdollisuuksia arjen rutiinien järjestelyissä, seurataan lapsen toimintaa ja leikkejä, ja osallistutaankin siihen toimintaan. Ja lähtökohtana ratkaisuissa on toimiminen olemassa olevien resurssien puitteissa. Sitten pyritään viemään niitä ideoita ja malleja sinne päiväkodin ja ryhmän arkeen. Ja moniammatillinen ohjauskäynti on myös mahdollinen ja silloin se ohjaava opettaja tarkastelee tilanteita siitä pedagogisesta näkökulmasta, ja kuntouttaja tuo siihen keskusteluun mukaan sen oman osaamisalueen mukaisia näkemyksiä ja vinkkejä. Jaana mainitsi tuossa tuon oppimisen tuen ryhmäohjauksen ja se tehdään aina kahden henkilön voimin, ja siellä kartotetaan koko ryhmän tilannetta ja toimintaa, ollaan ryhmän aikuisten tukena miettimässä, että miten sen koko ryhmän arkea ja toimintaa vois rytmittää, järjestellä ja suunnitella niin, että se auttas kaikkia. Esimerkiks jos on kovin levoton ryhmä ja paljon haastavia tilanteita, niin voidaan miettiä yhdessä siihen toiminnan struktuuria ja aikuisten rooleja ja vastuita, ja erilaisia soveltuvia toimintamalleja. Ja sitten sen oppimisen tuen ryhmäohjauksen seurauksena ja sen jälkeen voidaan miettiä, että onko tarvetta vaikka jonkun lapsen asioissa omalle ohjauskäynnille tai muille palveluille.
Jaana: Ja aina tämmösen ohjauskäyntipäivän aikana pidetään sitten semmonen yhteysneuvottelu ja siihen osallistuu huoltajat ja ne sen tiimin aikuiset ja mahdollisesti muita lapsen kanssa toimivia tahoja, esimerkiksi lapsen kanssa työskentelevät terapeutit tai perhetyöntekijä. Ja näissä yhteisissä keskusteluissa pyritään aina kaikki osallistujat osallistamaan ja tarjotaan semmonen mahdollisuus puhua rauhassa ja tulla kuulluksi. On tärkeä välttää ongelmapuhetta, että enemmänkin yritetään löytää niitä toimivia ratkaisuja ja siinä samalla sitten sovitaan siitä työnjaosta ja vastuista, kuka alkaa hoitaa mitäkin asiaa ja kuka selvittää ne tietyt asiat, ja miten sitä toteutumista sitten seurataan. Ja ne asiat kirjataan ylös, tehdään niitä sopimuksia, jatkosuunnitelmia ja sitten yleensä siinä vielä mietitään, että onko jatkossa Valterin palvelulle tarvetta ja missä muodossa ne siitä eteenpäin voisi jatkua. Ja ollaan kyllä huomattu, että ohjauskäynnille on tarvetta jo siellä varhaiskasvatusiässä ja mitä aikaisemmassa vaiheessa se tuen tarve havaitaan ja siihen pystytään vastaamaan, niin vältytään semmoselta negatiiviseen kierteeseen joutumiselta.
Minna: Joo, toivottavasti tämä juttutuokio hieman avasi sitä, mitä se ohjauskäynti varhaiskasvatukseen voisi olla.